Ylioppilaat Ullanlinnan kentällä näyttivät onnellisilta. Sitä me olimmekin, ainakin tämän yhden Vapun päivän. Hauskempaa siellä oli kuin Pariisissa. Ranskassa kuulemma asiat ovat huonommin kuin koskaan. Sitä ei hevin uskoisi, kun katselee tv-sarjaa Kurjat. Heikompiakin aikoja on Pariisissa eletty.
Meillä siis menee hyvin, auringon kilossa olimme autuaita. YL kajautti perinteistä ohjelmistoa, samoin Retuperän WBK. Oli huumaavaa olla taas Ullanlinnassa ja tavata yhtäkkiä vaikka Jyrki Nummi ja Kristiina Kaihari. Majoittuneita ja piknik-joukkueita on entistä laajemmalla alalla. Siellä ilmeisesti nautiskellaan iltaan saakka.
Muistan kuinka lapsena Ullanlinnan lakkimeri tuntui aivan rannattomalta, kun siellä vanhempieni kanssa tepastelin. Silti väkeä oli varmasti puolta vähemmän kuin nykyään. Ihmettelin jo silloin, kuinka aikuiset käyttäytyivät niin epäaikuismaisesti. Nyt osaamme sen itsekin.
Vetäydyimme silti hyvissä ajoin Uunisaaren lounaspöytään, johon saapuivat virkeät serkkuni Ulla ja Kaija, tyttäret Aino ja Heidi sekä uusi tuttavuus Intiasta, tohtori Sanal Edamaruku tyttöystävänsä Teijan saattelemana. Kuulimme että toukokuun ensimmäinen on Intiassa työväen taistelujuhla eikä mikään hilpeä karnevaali. Niin oli Lontoossakin 1986, kun siellä asuin. Nyt se on varmaan suuri brexit-taistelun päivä.
Mieluisin juoma toukokuun ensimmäisenä Intiassa on whisky, brittien tuomaa sekin. Toivat teetä Intiasta ja palauttivat näitä jalompia juomiaan. Me tyydyimme kuohu- ja valkoviiniin. Ravintolassa oli hulppea tunnelma, pöydissä laulettiin. Meidän rullaatimme sai ansaitut aplodit.
Mikä on vapun syvempi merkitys? Se on ainoa kunnon kaupunkifestivaali, joka läväyttää kansan vallattomana kaduille ja puistoihin ja rannoille. Se on, kuten todettu, kaupunkilaisten juhla. Sain tervehdyksenä kuvan vappuilosta Hämeenkyrön Kurjenmäellä: kyllähän se näyttää hiljaiselta kyläkokoukselta verrattuna Ullanlinnan hyrskyiseen hulinaan.
Vappu on myös täydellinen pannunpuhdistuspäivä. Yhtään työasiaa ei tule mielen vierellekään. Tämä kollektiivinen imaisu on varmasti terveellinen ellei suorastaan terapeuttinen. Yhden päivän kuulut hölisevään, kilisevään, iloisesti kippistelevään joukkoon etkä muuta kaipaakaan. Aurinko pilvettömältä taivaalta siunaa vapaasuuntaisesti hapuilevat askeleesi.
Uunisaaren ongelmista on huhuttu, kaupungin pienevästä avustuksesta alueelle, mutta nyt ainakin kaikki toimi tutussa paikassa erinomaisesti. Marja täällä tavallisesti lintuja tähystää, nytpä johti laulua. Tarjoilu oli runsasta ja huolettoman ystävällisesti vappuhenkistä.
Illalla katsoimme ne Kurjat areenalta loppuun, karmea ja kouraisevasti toteutettu kuvaus aina seestyvän onnelliseen loppuunsa saakka. Kun harva jaksaa enää lukea romaania edes lyhennettynä (1000 sivua) laitoksena, BBC tekee ison palveluksen tarjoamalla kyllin kattavan sovituksen tästä mahtavasta sosiaalieepoksesta kaikkine pateettisine käänteineen. Kun kaikki tehdään sumeilematta pohjaan saakka ja kyllin totisin, yksinkertaisin ottein, kritiikin vikinät katoavat. Sama vaikutus kuin Linnan Pohjantähdellä: ei estetiikkaa, vaan väkevää yhteiskuntakuvausta. Hugon teema: hyvät teot peittoavat lopulta ihmisten pahuuden. Voisiko se toimia tänä aikana?
2.5. 2019
¨¨