Kuka ei kuulu joukkoon?
Keskustelu laantuu vähitellen, mutta vielä tekee mieli tarkastella valtion kunnioittamia vainajia.
Peräti neljä ensimmäistä valtion kustantamaa haudattua oli taiteilijoita, vasta sitten tuli Danielson-Kalmari. Sen jälkeen oli taas vuorossa tiedettä ja taidetta, kunnes kolme presidenttiä haudattiin lyhyin välein 40-luvulla: Kallio, Relander ja Svinhufvuvd. Arvot olivat siis jokseenkin tasoissa hengenviljelyn ja valtionjohdon välillä.
On esitetty, että nykyisin kunnioitetaan tällä tavoin vain valtion päämiehiä. Ei se mikään virallinen rajaus liene. 2000-luvulla on haudattu vain yksi presidentti ja lisäksi kolme samaan virkaan pyrkinyttä sekä yksi kenraali. Poliitikot kaiketi katsovat, että valtion korkein tunnustus kuuluu vain heille. Kannatan paluuta vanhaan arvojärjestykseen, siinä samaa mieltä Sampo Terhon kanssa.
Urheilijoiden kohdalla on yllätyksiä. Miksi valtio ei koskaan hautauksella kunnioittanut Veikko Hakulista? Hänellä oli kolme olympiakultaa ja kolme hopeaa, lisäksi kolme maailmanmestaruutta. Kolmonen oli hänen onnenlukunsa, muistetaan Oslon kisojen voittoaika viidelläkympillä 3,33,3 . Hän on mitaleissa jopa Matti Nykästä edellä.
Murtomaahiihtäjistä on valtio haudannut vain Tapani Nikun, joka keskeytti Chamonix’n olympiakisoissa 1924 viidelläkympillä, mutta sai pikamatkalla pronssia. Ehkä hän on lajin symbolinen uranuurtaja, ja 20-luku oli urheilun kulta-aikaa. Eero Mäntyranta olisi myös ansainnut korkean huomionosoituksen, miltei samat ansiot kuin Hakulisella.
Kaikkiin valintoihin vaikuttaa ajan henki, eri suhdanteet ja arvotukset. Objektiivista arvoasteikkoa ei ole. Hautausten sukupuolijakaumaan en uskalla edes puuttua, miesten ylivoima on liian murskaava. Tällä vuosituhannella ei vielä yhtään naista, kova kiriminen edessä.
Tapasin tuossa osuuskaupan edessä hartevan Matti Yrjölän, jota voimme onnitella elämäntyöpalkinnosta viime urheilugaalassa. Ei Mattikaan oikein lämmennyt kaimansa Nykäsen valtiolliselle hautaukselle ”kun on se tuomiokin”. Matti ei päässyt koskaan olympialaisiin, mikä oli suuri vääryys. Isä-Paavo sai kymmenottelussa kultaa 1928, mutta siihen aikaan oli ruuhkaa olympiavoittajista eikä kaikkia voitu juhlamenoin haudata. Olen kirjoittanut Paavo Yrjölän ohuen elämäkerran, se on ainoa urheilukirjani. Pitäisikö tehdä uusia, kuka tilaa heh?
Jos Kimi Räikkönen ajaa pahan kolarin, hautauskeskustelu alkaa uudelleen. Missä määrin hän kuskina edustaa tätä valtiota? Voisi olla hyvä tarkistaa käytäntöjä ennen kuin taas ollaan somepaniikissa ja töytäillään puolesta ja vastaan.
9.2. 2019
Vastaus kuviin: Veikko Hakulinen on näistä ainoa, jota ei ole haudattu valtion kustannuksella.