Viikko vilisi oopperaesityksiä, jotka johtuivat henkilökohtaisista kytkennöistä. Samalla mieli yleni, henki kohosi, elämä näytti kauniilta.
Toivo Kuulan merkkivuotta vietämme. Juhani Koivisto on kirjoittanut ja Merja Larivaara ohjannut pienoisoopperan Tähtiin kirjoitettu säveltäjän ja hänen toisen vaimonsa Alman rakkaustarinasta. Sympaattisen teoksen on tuottanut Päivi Nisulan Saaristo-ooppera, ja se vieraili Helsingissä Alminsalissa. Päivin muistamme mainioista rooleista Sillanpää-oopperassa Myllykolussa.
Siis tätä katsomaan Marjan ja serkkunsa Sirkan kanssa, kannattikin. Marjukka Tepponen laulaa ja näyttelee yksin koko teoksen, tukenaan pianisti Jukka Nykänen. Hän oli puoliksi Toivo Kuula ja puoliksi nimetön säestäjä. Olisin kyllä laittanut hänelle enemmän tekemistä kuin flyygeliin nojailu. Nyt Kuulan repliikit lausuili pimennosta Auvo Vihro. Toimi se näinkin Marjukan solisevan laulun ansiosta, hänellä puolestaan oli paljonkin puuhailtavaa näyttämöllä. Kuulan lauluissa on romantiikkaa ja reippautta. Kaunis ilta.
Erityisen elämyksen muodosti Hoffmannin kertomukset. Ilta alkoi erityisesittelyllä. Ilmajoelta ja Myllykolusta tutuiksi tulleet Helena ja Kim Juntunen opastivat ystävällisesti näyttämön taakse, ja saimme ihmetellä oopperan suuria taustatiloja ja monimutkaista koneistoa, joka esityksiä tuottaa. Kim koordinoi näyttämön tapahtumia. Sitten kuuntelimme Juhani Koiviston selkeää teosesittelyä, jota ilman illan esitys olisi jäänyt viela arvoituksellisemmaksi kuin sitten ilmeni.
Tämä Offenbachin ooppera E.T.A. Hoffmannin kuvitteellisista tarinoista on kyllä upea ja samalla hämmentävä tapaus. Libreton rönsyistä ja symboliikasta en tavoittanut kuin päällisen osan. Tiheästi siinä päähenkilön maailmaa kuvitettiin. Mutta musiikki valloitti kyllä, vaikka sitä on myös kritisoitu. Ennen kaikkea oopperan visuaalinen toteutus oli paikoin henkeä salpaava. Kolmannen näytöksen vyöryvä kuvallisuus oli huikea, enkä ole koskaan nähnyt videoita käytettävän näin häikäisevästi ja tarinaa tukien. Olihan siinä ihmettelemistä.
Kaikki kolme tarinoiden naista, osin merkillisiksi kuvattuina, olivat aivan valloittavia ja lauloivat ihmeellisesti. Erityisesti tarkkasimme ihaillen Helenan Antoniaa, joka laulaa kuin enkeli ja lopulta kuolla kupsahtaa laulaessaan liikaa. Jännitimme myös hänen ilmaantuessaan katsomon yläparven tasolle ikään kuin lähtötelineelle, mutta onneksi hän ei heittäytynyt lentämään päittemme yli. Toisetkin Hoffmanin rakastamat naiset, Olympia ja Giulietta koskettivat kihelmöivästi kuulijan tuntohermoja.
Muistettakoon että meillä nuori Mika Waltari ja tulenkantajat lukivat aikoinaan Hoffmannin kauhuromanttisia kertomuksia ja saivat niistä vaikutteita. Oopperassa oli tarjolla osviittoja silloisiin tunneväristyksiin.
Viimeiseksi trilleri. Soitin päivällä Sauli Tiilikaiselle, joka oli varannut lippuja ystävilleen Oopperan kummituksen toisen kierroksen ensi-iltaan. Ihmettelin Saulin matalaa ääntä, ja hän myönsi sen olevan maassa. Kortisonilla yritetään illalla laulaa, hän lausahti. Pari tuntia ennen esitystä tuli viesti: kortisoni ei auttanut. Saulin oli luovuttava Monsieur Firminin roolista, sijainen hyppää lavalle.
Tieto vähän lannisti tunnelmaa, ja Marja Sumarin kanssa heti aulassa murehdimme Saulin kohtaloa. Mutta tunnelma alkoi kohota esityksen myötä. Onhan se loistava juttu, ei voi mitään. Olen nähnyt tämän Lloyd Webberin Phantomin Lontoossa yli 20 vuotta sitten, mutta nyt sitä katseli ja kuunteli uutena. Viileä sadunomainen tragiromantiikka vetosi vieläkin. Jälleen visuaalinen vyörytys tehosi, ja tutut teemat upposivat täydesti. Ville Rusanen kummitteli vihlovasti, Hanna-Liisa Vōsa lauloi ihanasti. Viihteellinen musical, mutta alan klassikko.
Väliajalla tapasimme iloksemme Tiian ja muita tuttuja. Kunpa vielä Sauli olisi liehuvin hiuksin laulanut ja näytellyt sen toisen oopperanjohtajan roolin, ilta olisi ollut täydellinen. Pikaista kirkastumista, Sauli, tiistaina lavalle!
Kaikkien kolmen elämyksen jälkeen on vain todettava, että Helsinki on loikannut täysin kansainväliselle huipputasolle kulttuuritarjontansa puolesta, ja Kansallisooppera on sen johtava taideareena näinä aikoina.
2.11. 2018