Rankkarien laukaisu on hermolaji jos mikään. Pulssi kiihtyi kun katseltiin yöllä Italian voittoa Englannista. Mestaritkin voivat epäonnistua, ampua ohi tai ylärimaan tai maalivahdille. Tämä on erittäin lohdullista, sillä omassa rankkarikisassamme Kyröskosken kentällä pidän perää ja tänään juhannuksen jälkeisessä kunnossa vedin kirkkaan nollan, kaksi tolppaan, yhden ohi ja kaksi molarille eli Askolle. Katkeraa. Artsi veti kaikki viisi sisään, mutta Pitko johtaa edelleen pisteissä.

Hetken masennuksesta voi toipua vain terästymällä uusiin tehtäviin. Sitä paitsi itsensä nöyryyttäminen on terveellistä, karisevat liiat luulot. Jos niitä nyt on ollutkaan. Hapuilen tässä mihin oikein ryhtyisin. Kun yksi työ eli Huovinen purjehtii jo omia teitään, uhkaa tyhjyys. Onneksi on tossa yksi keskeneräinen näytelmä ja pari suunnitelmaa sekä seuraava kirja kimmeltää mielessä, lauseita tulee jo mieleen. Tyhjyys ei kestä kovin kauan.