Valtavasti väkeä Finlandia-talossa, kun vanhin suomenkielinen koulu täyttää puolitoista vuosisataa. Enhän näe täällä ketään tuttuja. On tuolla sentään Arska Cronvall ja tuolla Iikko Voipio. Vasta kun kuoro marssii lavalle, erotan Smolskyn hahmon takarivissä, ensimmäinen luokkakaveri. Hyvä Harri!

Rehtori ja vanhojen norssien puheenjohtaja lausuvat meidät tervetulleiksi. Paikalla on 1500 vanhaa norssia, lukiolaiset päälle ja opettajat. Tunnelma kohoaa, kun Turnarit marssivat ryhdikkäästi lavalle. Siellähän on Quuvee eturivissä, aina uskollinen turnari Yrjö Qvarnberg. Sauva liikkuu terhakasti, ei aina samaan tahtiin muiden kanssa, mutta rinta pysyy kaarella. Sykähdyttävä hetki.

Tommy Lindgren, kantaaottavien laulujen tekijä, on sutki juontaja, juttua tulee, historiaa ja omia muistoja. Kuullaan lahjakkaita musiikkiesityksiä ja speksejä koulun historiasta, taso vaihtelee. Plodu Melanderista kertoi jo isäni kaskuja. Joku opettajista olisi voinut ottaa hänen roolinsa. Kuullaan rock-bändiä ja nähdään huima break dance, ei mitään pölyttynyttä pönötystä.

Harri Hertellin juhlaruno ”Ei koulua, vaan elämää varten” on oikein hyvä ja komeasti lausuttu. Kunnon juhlapuhekin saisi olla. Vieläkin muistan Matti Kuusen riemukkaan puheen kouluaikoinani yliopiston juhlasalissa. Mitähän juhlaa silloin vietettiin, vuonna 1962?

Juhla päättyy Finlandiaan ja Maamme-lauluun sekä yksinäisen norssin katsomosta kajahtavaan huutoon: – Hyvä Norssi!

Hieno juhla, harkiten ja vaivalla suunniteltu. Sen jälkeen päästiin seilaamaan lasi kädessä pitkien pöytien äärelle aulaan. Paikat oli jaoteltu vuosikymmenten mukaan, niin että luokkakavereita alkoi löytyä. Kuvassa ryhmä vasemmalta Risto Wennäkoski, Olli Tuovinen, Ora Meres-Wuori ja Yrjö Quuvee, jolla ainoana armoitetusti vielä tallessa vanha Norssin takki ja mahtui päällekin. Ilmankos poika voimistelee ja juoksee maratonia. Kovaa sakkia.

Lisäksi tavattiin ainakin Lede Virrannetta, Pajaria, Laipparia ja muitakin, Henri Timosta, Juhani Saloniusta ja alempaa näitä juonioreita kuten Simo Juvaa. Muistorikasta meininkiä. Hyvin olivat pojat vielä kuosissaan ja tunnistettavissa. Ja paljon oli tyylikkäitä nuoria miehiä ja laumoittain aivan ihastuttavia tyttönorsseja, ihme ja kumma. Eliitti on vähän kulutettu käsite, mutta tässä juhlassa jos missä tunsi istuvansa eliitin joukossa.

Koskas seuraavat juhlat? Meneekö neljännesvuosisata? Luokkakokouksia voi olla sitä ennen. Yritetään pitää maineikasta Norssin henkeä yllä tässä väliaikoina.

12.11. 2017