T. Vaaskivi täyttäisi 100 vuotta, varhaisesta kuolemastakin 70. Seminaari asiallisesti SKS:n juhlasalissa, paikalla pari kourallista kuulijoita. Kuivanpuoleisten esitelmien kosteikkona Juhani Ihanuksen juttu Vaaskivestä ja psykoanalyysista, missä myös Sillanpää-elämäkerta (1937) sai osuvaa valaisua. Vaaskivi oli varhainen kollegani Sillanpään ensimmäisenä elämäkerturina. Lennokas kirjansa on vetävää luettavaa ja sisältää huimanrohkeita tulkintoja ajan ja analyysin hengessä, mutta kirjailijaelämäkertana se on aika kelvoton ja epäluotettavan subjektiivinen, kuten Ihanus osoitti. Kyllä se silti minua kauan sitten innoitti tutkimaan lisää.

Juhani Niemeltä kuulimme, että kriitikoiden Vaaskivi-plaketti on vaikeuksissa, ei ole kuulemma Tampereen yliopistolla resursseja jakaa sitä joka neljäs vuosi! Tämä juhlavuosikin jäi väliin. Pidimme Kaarina Salan kanssa kummallisena, mutta luopuuhan SKS jopa Hiidenkivestä. Kaarina antoi hyviä vinkkejä Olavi Paavolaisesta

Kalevassa oli eilen vastineeni Huovisesta Eero Marttiselle. Muutama sana Toukon kanssa ennen kuin hän lähti toiseen tilaisuuteen. Touko lukee kirjaani, jonka Kaarinakin oli juuri hankkinut.

Rentoutuksena Woody Allenin elokuva To Rome with love, pikkunäppäriä episodeja, puoliromanttista, vähän julkkissatiiria, rakastettavia yhteensattumia, muutama suuri idea (suihkussa laulava Pajatso), ei mitään merkillistä, mutta viihdyttävää, bonuksena kauniita kaupunkikuvia Roomasta. Allen selvästi huvittaa itseään matkailemalla Euroopan metropoleissa, ja kyllä mekin kohtuullisesti huvituimme. Oli istahdettava La Famigliaan leppeänä loppuiltana, sielläpä hauska tarjoilija kuin Roomassa ainakin.