Asetuttu viimein määränpäähän, Tietokirjailijoiden mökkiin Jerisjärvelle. Mikäs täällä ollessa ja kirjoitellessa. Näkymät jylhät, sää pilvipoutainen, vuokrakin edullinen. Varustustaso liiankin täydellinen.

Ennen töihin ryhtymistä oli purettava pakaasit ja katseltava pari kiintoisaa ohjelmaa. Respect-futismatsi oli kieltämättä kiva kohtaaminen vanhojen starojen kesken. Vahinko vain, että Suomella on ollut niin vaatimaton menestys kansainvälisesti, mutta olihan juhlaan silti aihetta: ensimmäinen sukupolvi, joka on edes tosissaan yrittänyt maailman kentille murtautua. Ehkä se menestys vielä joskus, tuhansien auringonkiertojen ja uusien sukupolvien kuluessa, viimein saavutetaankin.

Toiseksi keskityimme katsomaan Bunuelin Belle de Jouria, aikanaan merkittävää elokuvaa, joka oli aika hyvin pitänyt pintansa. Tosin siitä nyt erotti turhankin selvän psykologisen opetuskappaleen ja jäykähköä näyttelemistä, mutta hällä väliä: tarina vavahduttaa vieläkin ja Catherine Denevieuve oli noin kahden ilmeen näyttelijänäkin hurmaava.

Marja luki täällä hitaassa rauhassa mitä olen kirjoittanut seuraavaa teosta ja antoi pari hyvää viitettä ja stilististä kritiikkiä. Nyt mä isken siihen tosissani.