Sompailen Poriin mutkikasta tietä, toiset on stradat Turkuun ja Tampereelle. Mutta perille pääsen, majoitun Vaakunaan ja tapaan Tapio Niemen draamallisissa merkeissä Sitten Suomalaiselle Klubille Satakunnan Kirjallisen Kerhon istuntoon, jossa seuraan ensin virallista kokousta ja pääsen jo puolentoista tunnin päästä esitelmöimään aiheestani V. Huovinen, humoristi. Kovaa äijäkaartia (ei narssuja rattailla) on tässä perinteistä rikkaassa kerhossa, Risto Ojanen nykyisin sihteerinä ja puuhamiehenä.

Vertailin hiukan Nortamoa ja Huovista humoristeina, monia yhteyksiä löytyy: kunnon tutkinto ja virka, syrjäinen asuinpaikka, herrasmiehen olemus, arvokonservatiivisuus, talous kunnossa ja tärkeimpänä ehkä oman murrepohjan taidokas hyödyntäminen. Toisen elementtinä meri, toisen metsä, uskollisia kumpikin omilleen.

Nautimme lopuksi mainion illallisen ryyppyineen ja raumlaisine ryyppylauluineen. Nortamo olisi ollut tyytyväinen, mutta Huovinen tunnetusti vihasi yhteislaulua, ei sentään ryyppyä.