Näkyy Hämeenkyröönkin saadun peräti viisi tuoretta persua hoitelemaan kunnan asioita kuntoon. Jää nähtäväksi mitä he toden teolla saavat aikaan. Muuten keskusta hallitsee (28 %) kuten ennenkin ja kokoomus peesissä myötäilee. Yksi vihreä meni sentään läpi. Tuttuja sekä valittiin että putosi ja jäi rannalle tai varalle. Keskustan Jouni Ovaska on äänikuningas.

Helsingissä JP Roos ei mennytkään läpi, vaikka vastusti ansiokkaasti kaikenlaista, jo pitemmältä ajalta. Eiran poika Jussi Halla-aho sai vahvan kannatuksen, vaikka on käynyt kampanjaa kuin se usein mainittu kusi sukassa. Laura Kolbe edustaa parasta Helsinki-tuntemusta, hyvä että joku voi muistuttaa historiasta ja kaupunkikuvasta ja oikeista perinteistä, kun taas ruvetaan keksimään jotain niinkin älytöntä kuin maailmanpyörää Skattalle.

Alcantaran perheessä sivutaan poliittista todellisuutta siten, että hellä ja tragikoominen kosketus näihin ihmisiin säilyy. Sarjan pysyminen elävänä on taidonnäyte, ja sitä on myös Roban letkeän kovaksi keitetty sanailu. Luulen että poliisista on enemmän hyötyä kuntalaisille kuin valtuutetuista, mutta pakkohan niitäkin on olla siellä. Reippaasti lähti tämä rasismiteema liikkeelle.