Tästä piti tulla kova työpäivä, mutta toisin kävi. Eikä paljon huvittanut lenkillekään, harmaa ja purevan tuulinen sää. Jää mäki laskematta. Lapsena osasin Waltarin Kieku ja Kaiku -riimin: ”Housun takaa kyllä näki, että laskettu on mäki.”

Päivän mietelausetta tulee teenkeiton ja  musiikin ohessa kuunnelluksi. Ei mitään Riina Katajavuoren romaania vastaan, hyviä katkelmia, eräänlaisia mielensäpahoittajia nämäkin Kiven jälkiset kommentaattorit. Mutta oikeat mietelmät, onhan niitäkin maailma täynnä. Romaanien luentaa varten on oma ohjelma-aikansa. Ja tätä jatkunee koko viikon taas.

Ensinnä ystävämme öljypumppu reistailee jälleen, tätä on jatkunut vasta 30 vuotta. Kerran pumppu on uusittukin, mutta aina välillä se saa omia oikkukohtauksiaan ja ryhtyy pysähtelemään. Mutta täällä jos missä on apu lähellä. Soitin Viitaselle puoli kahdeksalta, ja ennen puolta päivää mies kaarsi pihaan. Siinä sitten ihmeteltiin. Kun taituri on tunnin vahdannut pannua, eikö hyrähdä taas iloisesti käyntiin.

Sitten käytävä Koskella ja kirkolla asioilla. Niissä vierähtää toista tuntia.  Marjan nuorempi tytär Kaisa poikkeaa talviloman ohikulkumatkalla uuden poikaystävänsä kanssa. Vaikutti kunnon mieheltä, pohjalainen ja kova kalastamaan. Siitä saisi asiantuntevan kalakaverin. Hernerokkaa,  laskiaispullaa ja seurustelua.

Kun jatkavat matkaa kohti Turkua, kaappaan kansion kainaloon ja kävelen tuosta Kierikkalan laelle Viljan ja Jeren taloon. Siellä näytelmän lukuharjoitukset. Tunnelma  suorastaan innostunut, Vilma ottaa reippaasti ohjat käsiinsä. Eilen meillä oli jo valmistava palaveri. Saadaan Niken ammattimaisesti valmistamaa piirakkaa, teetä ja kahvia. Nyt alkaa nousta sellainen usko, että tästä taitaa jotakin tulla. Voi tulla hyvinkin riemukas. Pylsyn-Lepolan suurperhe muodostaa näytelmäväen luotettavan rungon. Heitä on jo mukana viitisen virtuoosia, ja nyt lisäksi Lepolan Maurista tulee muhkea isäntämies.

Vielä tarvittaisiin yksi hyvä komiikkaa taitava näyttelijä Bruniuksen rooliin. Näytelmädeani lähtee Sillanpään Elämän ja auringon pohjalta: mitä henkilöille kuuluisi nykypäivänä? Käytetty idea, mutta tässä yllättävän toimiva. Vielä vanhakin tässä vertyy.

Sen jälkeen enää se loistava tanskalainen sarja 1863, jumalauta että on vahva sodan kuvaus. Siinä kalpenee Veijo Merenkin absurdismi. En toista enää eilistä valitteluani. Meillä vaan ei yksinkertaisesti koskaan saataisi mitään vastaavaa alullekaan. Millähän keinoin pienestä Tanskasta on tullut tv-elokuvien suurvalta?

Katsottiin päälle vielä koko PSG-Chelsea matsi loppuun saakka. Tasapeliin jäi, mutta muutama häikäisevä maali, varsinkin se Chelsean pakin kantapääkikka syöttönä hyvälle pukkaajalle. PSG oli parempi, mutta Catanin toinen maali meni hiuskarvan ohi. Tämä on kuin kuninkaallista balettia. Zlatan ei onnistunut tällä kerralla, vaikka läheltä piti. Lueskelin sängyssä kirjaa elämästään. Se on tuossa kesken jääneitten, jatkoa odottavien pinossa. Suoran puheenomainen, kursailematon. Paras jalkapallokirja aikoihin, uskoisin. Mestarien liiga jatkuu ja huomenna alkavat jo MM-hiihdot. Hirveätä.

Päivä meni pieneksi silpuksi, työt pysähdyksissä, mutta nukutti hyvin.

17.2.2015