Suuri toimintapäivä, järjestäjinä yhtyneet jälkeläiset.

Lapset panivat toimeen luontoretkeilyn vaativine tehtävineen, häälahja meille vanhemmille. Selvisimme kohtalaisen hyvin tehtävien vaikeusasteen huomioon ottaen. Pohjustimme iltaa ravuilla ja lauluilla, viikonloppu täyteläinen, suven viime henkäyksiä.

Välillä pujahdettava Kansainvälisen savusaunaklubin IX kongressiin Kyrölään ja Heiskalle puhumaan saunasta kirjallisuudessa, Sillanpäällä erityisesti, myös Aholla ja Haanpäällä, miksei Arto Paasilinnallakin. Fiksua joukkoa nämä saunaintoilijat, ehdin vielä kokeilemaan illan suussa Heiskan savusaunaa ja ruokailemaan rentouttavan toimintapäivän päätteeksi.

Kuulimme lämpimät muistosanat Eero Välikankaalle. Varsinainen savusaunaneuvos on poissa joukosta. Ehti vielä evästää minuakin savusaunahankkeessani, kävi täällä paikat katsomassa viime vuonna. Lupasi tarkistaa eri työvaiheet ”ettei tule pahoja virheitä”… Eipä ehtinyt. Odottelen vieläkin lupani kanssa lainvoimaa ympäristökeskuksen myönteiselle lausunnolle, mikä oli suven ilahduttava yllätys, täyttä asiaa. Sitten työhön toimeen.

Illalla alkoi Heimat uudelleen, hieno toinen sarja. Kirjoitettu ilman yhtäkään draaman oppilausetta, yhtäkään alan kurssia, uskoisin. Rosoinen, odottamaton, hidas, leikkaava, elämän näköinen. Tv-kesän huomattavin kulttuuriteko sivuutettu ilman mitään huomiota yleisemmin.