Hitaasti selvitetty joulun kirjoja. Gazan kauheat tapahtumat antavat kumisevan taustan Thomas Kangerin sinänsä vaatimattomalle dekkarille Kuolleessa kulmassa. Siinä kysymys ihmissalakuljetuksesta, Gazan pakolaisista, korruptiosta, Ruotsin kansankodin synkästä puolesta. Toimittajan rutiinilla hutaistu kirja, mutta kertoo paljaasti missä sillä puolen lahtea mennään.

Aivan toista tasoa on Stieg Larssonin kehuttu ja kohuttu, kerrassaan loistava Miehet jotka vihaavat naisia. Muun ohessa suurliike-elämän viiltävä aukileikkaus, teollisuussuvun

kuvaus siinä kuin Mannin Buddenborookit tai Forsytein taru. Rappeutunut äveriäs suku oli aiheena aina Waltarin Palmuissakin. Larsson punoo juonen mestarillisesti ja näyttää samalla Mankellin ja Kangerin tavoin hyvinvoinnin julmaa kääntöpuolta, petosta ja raakuutta. Siinä kuoli varhain kova tekijä.

Käyty vielä kerran Ateneumissa Waltarin taiteilijaystäviä katsomassa, kuuntelemassa Tuula Karjalaisen kuratointia, sankka yleisömenestys loppuun saakka. Ellei joku ole vielä nähnyt parasta näyttelyä, aikaa on ensi sunnuntaihin.

Muuten, Hitchcockin varhaisjännärit (YleTeema) ovat aika kökköjä teoksia, sanokoon Petteri ja muut intoilijat mitä hyvänsä.