Loka Laitisen kolumni Ari Korvolan uskottavuudesta Iltalehdessä asettaa viikon suuren ilmiannon (lautakasan) uskoakseni oikeaan valoon. Parempi aina räväkkä paljastus kuin vedenpitävät todisteet. Jatkoselvityksiä tuskin tarvittaisiin.

Paljastajana myös Lenita kunnostautuu vihjailevalla supliikillaan. Jotenkin hän tuo mieleen Leppäsen Aunen Linnan Pohjantähdessä, muistattehan hänet joka vakuutti ruustinnalle, että hänellä on kyllä ollut hienoja sulhasia, ”semmosiakin että tää kylä menis seläällensä kuma sanosin…” Aune oli aikansa puuma, joka iski myös nuoria miehiä ja höpötti kyläläisille kun Janne häntä ahdisteli: ”enks olekkin minä aika kalu…”

Sataa koko sunnuntain, miten viihdyttävää. Tulee hyviä mustavalkoisia elokuvia, samalla luen uusinta ja tiettävästi viimeistä Wallanderia alkukielellä, hitaasti mutta kiintoisasti Mankell verkkoaan punoo Ruotsin sukellusvenejupakan ympärille.

Ei tarvinnut lähteä nyt Turkuun kirjamessuille, kun Jylhä ei ole vielä ilmestynyt. Korkea kirjallinen viikko joka tapauksessa alkamassa: ratkeaa Nobel-palkinto, ilmestyy Haavikko-niminen mies ja loppuviikosta on Aleksis Kiven 175-vuotisjuhlat Nurmijärvellä. Pysytään hyvissä kirjoissa.