Tulihan se sieltä, laaja ja kohtalaisen asiallinen juttu Jylhästä jopa Aamulehteen eikä ollut kuin neljännesvuoden myöhässä kirjan ilmestymisestä. Sain heti muutaman viestin asiasta, joten on sitä tässä odotettukin. Professori ja kirjailija A.A. tosin pitää juttua heikohkona, mutta ollaan nyt tyytyväisiä tästäkin.

Muuten kun olen lehteä hiukan moittinut, varsinkin kirjallisuuden katoamista sen palstoilta, korviini tuli Hesan päätoimittajan Janne Virkkusen viisas sana radiosta: se että lehteä haukutaan osoittaa vain, että sitä pidetään tärkeänä. Pahempaa olisi vaitelias välinpitämättömyys.

Kun jutun kainalolaatikossa jäätiin pohtimaan Jylhän väitettyä sadomasokismia, siinä on viitattava lähinnä hänen varhaisiin runoihinsa. Niissä väkivalta ja uhrin osakin saavat kyllä suorastaan nautinnollisen hurmion piirteitä. Jotakin nämä säkeet kertovat epäilemättä runoilijasta itsestäänkin, joka sitten jalosti viehtymyksensä talvisodassa sankarillisiin ponnistuksiin. Olisihan lehden arviossa voinut enemmän nostaa esiin juuri Vesan kirjoittamaa vahvaa talvisodan osuutta.

Kiitos monista onnitteluista, joihin minä en ole mitenkään osallinen, mutta Marja varsin onnellinen lapsenlapsestaan, jonka kuvan sai illalla kännykkään ja sekosi täysin.