Mahtavan mainoksen tarjosivat kansanedustajat puhemiehelleen heti kauden alkajaisiksi. Seuraavissa vaaleissa Niinistö rikkoo 100 000 äänen haamurajan. Aina on kansa arvostanut saitaa ja tiukkaa valtiomiestä, koska niitä on niin harvassa.

Miksi puheet eduskunnan avajaisissa muuten ovat niin perin vakavia ja pahantuulisen näköisiä, vaikka pientä lientyvää nyökkäilyä nyt loppua kohti havaittiinkin. Eikö voisi olla jotain lisäohjelmaa? Nyt olisi hyvin sopinut Lauri Viidan runo ’Kapina’ siitä nuoren riuskan urosluteen nostattamasta offensiivista, joka päättyi yhtä nolosti kuin kansanedustajien kapinaliike.

Piispa Huovinen, tämä rinnakkaisluokan poika Norssista, sen sijaan saarnasi koskettavasti päivällä pelkän olemisen vaikeudesta ja tärkeydestä. J. Ollila kumppaneineen ei ehkä hyväksy saarnan ajatusta, koska se ei edistä sanottavasti kilpailukykyä eikä oikein työllisyyttäkään. Perimmältään oli puhe olemisesta Jumalan armossa. Mutta ihan arkistakin olemista on joskus hyvä harjoitella. Osaan sen toistaiseksi huonosti.

Illalla pantiin Sastamalan Vanhan kirjallisuuden päivät jokseenkin ojennukseen ohjelmavaliokunnan kokouksessa. Tulee virkeät, raikkaat, modernit päivät tunnuksella Lyriikka lentoon! Paitsi taattuja kovia nimiä kohtaamme kiintoisia yllättäjiä. Ja tietysti keräilemisen arvoisia kirjoja kasapäin. Sitä päin, kesää kohti!