Miettinyt Markku Kontron kohtaloa. Kun läheinen lapsuuden ystävä ja ikätoveri kuolee, on se vakava pysäytys. Meillä oli noin kuuden vuosikymmenen mittainen perspektiivi, vanhempiemme ja jo isovanhempiemme perheystävyydestä alkanut. Käsittelinkin noita historian vaiheita Ratsumies-romaaneissani, joita Markku tutki tarkasti ja jatkoi niistä keskustelua, kun oli itse innostunut sukututkimuksesta viimeisinä vuosinaan.
Teatteri yhdisti meitä opiskeluvuosista alkaen. Markku oli kai ensimmäinen jonka kautta pääsin näkemään kulissien taakse, ensin Teatterikoulun aikoina ja sitten kun Markku oli Kansallisteatterissa lyhyen aikaa. Myöhemmin käytiin aina katsomassa Markun esityksiä niin Kotkassa, Kuopiossa kuin Mikkelissä. Vahinko että hänen teatteriuransa sitten päättyi leikaten Tampereen teatterikesän törmäykseen Kaarina Suonion kanssa.
Viime aikoina Markku eli verraten syrjäisää elämää tietokoneensa kimpussa, mutta aika usein poikkeilin häntä tervehtimässä Tampereella. Viime kesänä vierailimme myös Visuvedellä. Sainhan vielä tuntuvaa apua ja asiantuntijan tukea häneltä ja Suomi-Puola yhdistysten liiton kautta, kun kävin viime talvena Varsovassa ja Poznanissa luennoimassa Waltarista. Silloin haikeina mietimme, kuinka riemuisa matkasta olisi tullut, jos Markku olisi itse jaksanut lähteä oppaaksi. Puolan hän hallitsi. Se harrastus alkoi vuoden 1970 yhteiseltä ylioppilaskunnan matkalta, jolloin seikkailimme Varsovassa, Krakovassa ja Zakopanessa. Vieläköhän Anja Pihlajaniemi muistaa sen keikan, huhuu Heinola..?
Seurasimme Markun sairauden etenemistä ja sitä, kuinka hän urheasti jaksoi jälleen välillä toipua, kunnes tauti otti omansa. Sovimme että tulemme kertomaan Punaisen meren purjehduksesta, mutta palatessamme täällä odottikin murheellinen viesti.
Marjukka Mäyryn nekrologi sekä Aamulehdessä että Hesarissa on erinomainen, hienosti löydetty myös Sepeteuksen sitaatti kuolinilmoituksessa. Nyt keskitymme hautajaisiin ensi viikon perjantaiksi. Tintun ja Rauli Lehtosen kanssa olemme vaihtaneet tunnelmia, muita ystäviä sitten Kalevankankaalla ja Komediateatterissa (!) kohtaamme.