Tuija Välipakan uusi runoteos Klovnin pelko (Gummerus) on ilmestynyt: sen kunniaksi sirkushenkiset iltamat Messukylässä. Juuri kun oltiin päästy hyvään alkuun, ukkosmyrsky räjähti yllä ja pihan teltta hajosi kasaan. Komeaa salamointia! Kuultiin sisällä runonluontia ja nautittiin tarjoilua pian pihamaallakin. Maistoin hattaraa viiden vuosikymmenen tauon jälkeen. Paikalla pirkanmaalaisen lyriikan establishment Ahdista ja Aronpurosta alkaen, valtaosa kuitenkin nuorta runoilijapolvea.

Tuijan kokoelma on omistettu linnuille, linnunkaltaisille, joten Marja kiirehti pyytämään omistuksen itselleen. Kokoelman avausruno kertoo sirkuksen saapumisesta enteellisen uhkaavin sävyin, mutta juhlathan vain paranivat dramaattisesta alustaan. Tuija kirjoittaa pitkää tiheää kertovaa runoa, josta saa selvän. Odotellaan vastaanottoa. Hei Aamulehti, hereille kunhan teatterin ryminöistä on päästy.

Jatkettiin saunomalla vaihteeksi Törmällä, minne Marjan kaksoissisko Sirkku oli Turusta tullut virkistäytymään. Kerrattiin pelituloksia. Kiertopalkinnon haltija Artsi on rankkarikisassa hännillä Pitkon kanssa, Esa ohitti torstaina loistokuntoisen mutta lievästi loukkaantuneen Askon. Minä olen edelleen pelikiellossa, terveyssyistä. Sen sijaan työnsin kentällä miesten kuulaa kunniakkaasti 6,16.