Eilen Seurahuoneella Martti Häikiö viittasi virnistäen uuteen Kanavaan: siitä nyt selviää Jyrki Nummen kritiikin motiivit, hän on kilpailijasi. No jaa, Nummen juttu perustuu hänen keväälliseen esitelmäänsä ja siinä käydään pääpiirteittäin läpi samoja asioita, jotka käsittelen tarkemmin ja yksityiskohtaisemmin kirjassani. Eräs tärkeä käänne Nummelta on jäänyt huomaamatta: Verner von Heidenstam esitti, että kaikkien pohjoismaiden on saatava tavoiteltu Nobel-palkinto ja tällöin Suomi näytti olevan vuorossa, Aho oli jo kiistaton ehdokas. Tässä ratkaisuvaiheessa hän kuoli.

Mutta kaikki tällainen on jossittelua. Sen sijaan on syytä kiistää se Nummen käsitys, että vain Pariisi ja Lontoo olivat kirjallisuuden kaanonin määräävät metropolit. Nobel-palkinnon myötä Tukholma oli aikamoinen metropoli myös, ja sinne Aholla oli jo kiinteät suhteet. Ei Suomi ihan periferiassa ollut. Sinänsä ymmärrettävää, ettei Nummi viitannut kritiikissään sanallakaan kirjani kansainväliseen osuuteen, kun hänellä oli oma juttu aiheesta tulossa.

Kirjastani olen saanut jo nyt niin paljon hyvien lukijoiden hienoa palautetta, että sinänsä tärkeä Hesarin kritiikki alkaa kalveta. Helsingissä kuulemma odottaa lisää postia. Ensimmäinen painos on menossa loppuun ja Akateemisessa kirja killuu kolmannella sijalla tietokirjojen top ten listalla. Aamulehden kolumnisti, saman kustantajan kirjailija, näki kirkkaasti jo keväällä, että klassikot eivät kiinnosta ja tuskin monikaan tarttuu tähän