Kohta lennätettyäni jutun maailmaan huomasin aamun Hesarista kiintoisan paikallisjutun. Hyvä ystäväni Leena Majavesi on kiukustunut, kun hänen miehensä Heikki Kurkiojan  tekemä merkittäävä lahjoitus Hämeenkyrön Päivärinteen vanhustyön hyväksi  on mennyt hänen mielestään väärään ositteeseen, Pirhan eli Pirkanmaan hyvintointialueen byrokraattisille rattaille. Näkyy olevan erimielisyyttä siitä, kuinka tällaisia lahjotuksia tilitetään ja kohdennetaan. Leena on asiasta ennen puhunutkin, mutta en arvannut että se tulee näin vahvasti vireille.

Leena ja Heikki olivat molemmat Myllykolun kesäteatterin kantavia voimia monet vuodet, turskina näyttelijänä ja puhvetin pitäjänä, Heikki uskolliena hevosmiehenä. Tällaiset voimat ovat harrastajateatterissa korvaamattomia. Leena on erikoistapaus siinäkin, että hän kertoi lukeneensa kaikki Sillanpään teokset heti Hämeenkyrön muutettuaan. Tällaisia hengen sankarittaria on kunnassa vähemmän kuin kädessä sormia. Ilo on ollut aina Leenan kanssa toimia, viimeksi syntymäpäivieni puhvetin hoitajana.

Jos yhtään Leenaa tunnen (ja tunnen hyvinkin), niin Pirha on vielä helisemässä hänen kanssaan siinä Heikin lahjoitusasiassa, sillä Leenalla jos kenellä on taipumus viedä tahtomansa asiat päätökseen. Hyvä Leena, pidä pintas!

28.4.2025