Voi mikä fiasko, Suomi otti takkiin 1-4 Walesissa. Ja tästäkö pitäisi yrittää olla onnellinen? Lehden mukaan ostovoima laskee, samoin lasten määrä ja Lohjalla loppuvat synnytykset kokonaan. Lakot sen kun jatkuvat, neuvotteluista ei tietoa. Raskaita menetyksiä seuraa. Näihin ne hallituksen leikkausyrityksetkin valuvat. Ollaan silti onnellisia vaikka hampaat irvessä!

Ylen ykkönen ei palauta kello kuuden aamu-uutisia, vaikka kuinka vetoan. Tänäänkin veivasin Äxän puolelle, missä Paavo Häikiö kiitti seurasta ja kertoi, että Suvi Teräsniskan jälkeen uutiset. Ei tullut, musa vaan jatkui. Kun pääsin MTV:n puolelle, uutiset olivat loppuhenkosissaan. Mutta Ylehän palveleekin nykyisin pääasiassa alle 40-vuotiaita, joten olkoon meidän ikäluokkamme onnellinen siitä mitä vielä saamme. Ei ne uutisetkaan nykyisin totta puhuen juuri onnellisemmaksi tee, tulkoot sitten aamulla tai myöhemmin päivällä.

Tulin tänne maalle suoraan F. E. Sillanpään Seuran vuosikokoukseen ja maanantaina johdin puhetta Mika Waltari -seuran vuosikokouksessa. Siellä JP Koskinen piti kiintoisan esityksen ällistyttävän laajan tuotantonsa alkulähteistä.  Molemmissa seuroissa toimitaan ja harrastetaan kaikenlaista, vaikka Myllykolun Kesäteatteri jää tulevana kesänä kokonaan vaille esityksiä. Tämä oli ennakoitavissa, kun vetävät seurat muutama vuosi sitten väsyivät. Mitään jatkajaa ei nimetty. Teatterista vastaa kunta, joka ei ole koskaan siitä innostunut. Ainutlaatuinen paikka se on, jos joku siihen vielä tarttuisi. FES-seura uudisti sentään sääntönsä, entiset kirjoitin 1975 ja hyvin ovat kestäneet 49 vuotta.

Nimikot ry eli kirjailijoiden ympärille perustettujen yhdistysten kattojärjestö juhli 20-vuotista taivaltaan pari viikkoa sitten SKS:n juhlasalissa. Monet seurat esittelivät toimintaansa, puheita kuultiin, Mika Waltari -seuran pj Juha Salo jopa lauloi. Ilmeisesti kattojärjestöä on tarvittu, vaikka olin aluksi epäileväinen. Aleksis Kiven seuran pj Sakari Katajamäki piti erinomaisen esitelmän Aarre M. Peltosen merkityksestä Eino Leinon tutkijana ja muistojen sekä tekstien kokoajana. Muistan hyvin, kuinka Peltosen uurasta puuhastelua akateemisten kesken halveksittiin aikana, jolloin elämäkertaan keskittyvä tutkimus oli ankarasti pannaan julistettu. Avarakatseisempiin aikoihin on sentään eletty.

Kaikista näistä olisin voinut kirjoittaa enemmänkin, mutta sattui niin, että minua täällä odotti vankka paketti, jonka naapurini Tauno oli arvokkaasti kantanut postilaatikosta kostumasta keittiön pydälle. Moneen kertaan palkittu ja täysin palvellut Aamulehden tomittaja Matti Kuusela oli ystävällisesti lähettänyt muistelmateoksensa Journalisti. Sen parissa vierähtääkin nyt aikaa. Kuusela on virtuoosimainen kirjoittaja, ja hänen synkkävireinen huumorinsa on aina vedonnut minuun. Lisäksi hän on lehdessään urheasti pitänyt suomalaisen runouden lippua korkealle.

Sitä erikoisemmalta tuntuu, että Kuusela aloitti urheilutoimittajana Hämeen Sanomissa ja pitää vieläkin sen alan työtä itselleen mieluisimpana. Sittemmin hn siirtyi Aamulehdessä ”kuivaan” kulttuuritoimituksen. Olen jo lukenut toimittajan muistoja urheiluvuosiltaan, ja niissä riittää ihmettelemistä. Pitkä herkkä suhde Matti Nykäseen nousee kauniisti esiin. Harva on yhtä arvostavasti kirjoittanut Nykäsestä ihmisenä ja samalla kriittisesti mediasta. Urheilun kirouksesta, pitkään piilotellusta doping-ongelmasta Kuusela lataa suorasanaisia tietojaan. Hänellä on vahvat sym- ja antipatiansa eikä hän juuri peittele mielipiteitään. Raikastavaa luettavaa.

Kuuselan muistelmat on jo ehtinyt herättää melskettä ja sananvaihtoa Aamulehden palstoilla. Muistelija tuomitsee aiheellisesti kulttuurin alasajon lehdessään ja esittää joitain sensurointisyytöksiä, joihin entinen päätoimittaja Jussi Tuulensuu on puolestaan vastannut. Elävää debattia. Kaihoisasti Kuusela muistelee kulttuuritoimituksen entisiä loiston päiviä Erkka Lehtolan, Arto Seppälän, Simopekka Virkkulan ja jopa Olavi Veistäjän aikoina. Hän väittää Aamulehden tuolloin hakanneen Hesarin mennen tullen, ja näin muistelen minäkin – olinhan siellä kolumnistina joukon jatkona.

Jatkossa tulee minulle vielä tutumpia asioita, joihin täytyy pian palata, kunhan olen ahmaissut persoonallisesti kirjoitetut muistelmat loppuun. Suosittelen kaikille.

22.3.2024