Mitä jos tuo Johan Bäckman onkin joiltain osin oikeassa? Kauhistava ajatus eikö totta. Eilen Sarasvuon puhutettavana mies oli muuttunut: hän oli rauhallinen, omalla tavallaan vakuuttava ja hyväntuulinenkin.Venäjällä menee siis todella hyvin ja tällöin myös Bäckmanilla? Venäjä hallitsee tilanteen täydellisesti. Lännessä sitä vastoin ei tiedetä mitään Ukrainan todellisuudesta. Hänen logiikkansa on omasta kulmastaan katsottuna rautaista.

Bäckman  käytti paria oivallisesti keksittyä iskusanaa. Ensinnä Venäjän sotavoimat Krimillä ovat ”rauhanturvajoukkoja”. Ja toiseksi Ukrainassa on vallan kaapannut laiton ”fasistijuntta”. Kun nyt tätä informaatiosotaa käydään, nuo ovat aika hyvin kehitettyjä aseita. Tosia tai ei, Johan osaa asiansa.

Mikä sitten on totuus? No sehän on kaikkien sotien ensimmäinen sankarivainaja. Tässä jokainen taho tekee parhaansa antaakseen sanoille ja termeille itseään palvelevia merkityksiä. Venäjän kannattaisi nimittää Johan heti propagandaministerikseen. Useimmat siellä ovat kömpelömpiä.

Verekseltään kiihtynyt ulkopolitiikan tutkija Aaltola antoi kriisin alussa Putinille viikon verran aikaa: sinä aikana on joko vetäydyttävä tai sitten sota niin kuin vakiintuneesti sanotaan eskaloituu. Kumpaakaan ei ole viikossa tapahtunut. Kriisi on jähmettynyt sotilaallisesti paikoilleen. Lännessä on heiluteltu pakotteita ja lausumia, Krimillä julistettu kansanäänestys. Sotilaat pysyvät asemissaan.

Rauhoittavaa oli kaiken kohinan keskellä kuunnella konkareiden Ike Kanervan ja Heikki Talvitien vivahteita myöten selkeää keskustelua tilanteesta eilen aamu-tv:ssä. Talvitie jatkoi sitten Kimmo Kiljusen kanssa päivällä radiossa niin seikkaperäistä geopoliittista analyysiä, että olisi täytynyt olla Venäjän kartta edessä ja hyvät tiedot noiden alueiden lähihistoriasta. No tiedot karttuvat tässä päivät päivältä.

Meillähän on vastapainoksi Kekkosen ajoille kasvanut valtaisa  ja automaattinen Venäjän vastaisuus. Aina virkistää, kun joku asettuu valtamediaa ja yleistä somevyöryä vastahankaan, vaikka yksin kuten Johan Bäckman. Tietysti hänellä on iso Venäjä huutosakkinaan, jos tosipaikka tulisi. Mutta jotain samaa hänen häikäilemättömässä itsevarmuudessaan on kuin taannoin vaikka Pentti Linkolassa ja Paavo Haavikossa. Voi kuinka kaivattaisiin rohkeita yksityisajattelijoita, virtaa vastaan sauvojia, itsepäisiä inttäjiä. Aina he tuovat liikettä suvantoon ja pärskettä virtaan.

Edelleen tässä mietin, mitä Olavi Paavolainen olisi kirjoittanut Neuvostoliitosta, jos olisi ehtinyt ja rohjennut kirjansa kirjoittaa. Eihän sota mikään lopullinen este ollut. Sodan jälkeen Suomessa vasta olisikin tarvittu tuoretta tietoa naapurista. Paavolaisella sitä olisi ollut lehtiöt väärällään, mutta mitään ei kuulunut – lukuunottamatta muutamaa vaisua esitelmää ja artikkelia. Ei olisi Paavolaisesta ollut aikansa Bäckmaniksi, vaikka naapurin ystäväksi heittäytyi ja Hertan salaisena avomiehenä oli hyvinkin lähellä kommunistien virtauksia. Vaikenipa vain tuo ahdistunut aikansa Hamlet.

Miksi? Koska hän ei sittenkään halunnut poliittiseksi henkilöksi, jollaiseksi vähänkin myötämielinen kirja Neuvostoliitosta olisi hänet lopullisesti leimannut sinä ajankohtana. Ja koska hän pelästyi jo Synkän yksinpuhelun (vain osaksi) tyrmäävästä vastaanotosta. Hän pelkäsi joutumista jatkuvan poliittisen taistelun pyörteeseen. Hän joutui henkiseen paniikkiin ja etsi lohtua ginipullosta.

Eräässä kirjeessään Paavolaiselle vuonna 1929 Mika Waltari lausuu hieman ironisesti, että ”kerrankin sinussa kalskahti myös teräs”. Siinä oli kyse vain kirjailijoiden keskinäisestä kiistelystä. Mitä Mika olisi sanonut Olaville 20 vuotta myöhemmin? Mikä ruostutti jalon metallin?

7.3.2014

PS Kalle Isokallio totesi äsken, että Obama ja EU toimivat huhujen perusteella tuntematta Ukrainan tapahtumia. Esim. onko Krimille todella siirretty uusia venäläisiä joukkoja? Todisteiden puutteessa Kalle tohti epäillä. Samoin häntä huvitti, että EU:n johto haluaa samaan kuvaan Ukrainan laittomasti valitun johtajan kanssa. Samassa aamussa vieraillut kansainvälisen oikeuden tuntija vahvisti, että Ukrainan parlamentti on uuden johdon nimetessään tarkkaan ottaen toiminut maan perustuslain vastaisesti. Mitäs nyt sanotaan? Ovatko nämäkin puhujat Bäckmanin linjoilla? (Sarasvuo tänään uusintana nelosella klo 17.25.)

PS2 Tiedotus on aina valikointia. Ylen uutiset kertoi äsken, että tämä kansainvälisen oikeuden dosentti totesi Krimin kansanäänestyspäätöksen perustuslain vastaiseksi, mutta uutinen vaikeni dosentin toisesta sanomasta: Ukrainan parlamentti toimi yhtä lailla perustuslain vastaisesti erottaessaan presidentin ja nimittäessään uuden hallituksen. Mutta eihän vallankumousta toisaalta koskaan tehdä lakikirja kädessä.