Onpa puheenpälinää piisannut Kangasalan seisontakiellosta. Ei ole tämä palsta aikoihin saanut näin paljon palautetta. Siispä pieniä jatkokommentteja.

On nimittäin huomattu, että Pirkanmaan maakuntalaulu on tuo ”Kesäpäivä Kangasalla”. Ja siinäkin onneton viimeinen säkeistö: ”Oi Herra intoa anna ain’ maatamme rakastamaan…” Tällaista Topelius meni loruilemaan.  Ainahan se on seisaaltaan juhlissa laulettu, mutta kuinka nyt on toimittava? Laittaako kaupunki siitäkin uuden direktiivin, että istutaan nyt ainakin viimeisen säkeistön aikana, vaikka muulloin seistäisiinkin rinta kaarella.

Ei ole helppoa päättäjillä näinä aikoina. Mutta valoa näkyvissä, ihan oikeasti. Timo Vihavainen on ladannut ilahduttavan tervejärkisen jutun uusimpaan Kanavaan. Siinä oikeuslaitosta kehotetaan vakavaan itsetutkiskeluun. Kansanryhmiä vastaan kiihottamisessa, siitä syyttämisessä on menty järjettömyyksiin. Kantaväestö suojelee mariginaaleja hysteerisemmin kuin he itse haluaisivatkaan. Näin rohkeasti tykittää Vihavainen:

”Ei yksinkertaisesti ole mahdollista, että kulttuurisesti kirjavassa valtiossa kaikkien ryhmien uskomukset ja tavat nauttisivat yhtäläistä pyhyyttä ja koskemattomuutta. Suurella enemmistöllä eli kantaväestöllä on sekä oikeus että velvollisuus vaalia omaa kulttuuriaan, joka yhdistää kansakunnan menneet, nykyiset ja tulevat sukupolvet, Mariginaaliryhmien velvollisuus on sopeutua siihen eikä päinvastoin.”

Toivottavasti tuosta ei nyt tule uutta syytettä kiihotuksesta viranomaisia vastaan. Vihavainen katsoo lisäksi, että  ”täydellisen farssin ainekset löytyvät esimerkiksi siitä, että valtakunnansyyttäjä on alkanut tutkia vanhoja Raamattuun viittaavia lausuntoja, jotka vielä periytyvät ajalta, jolloin tutkinnan perusteena olevia määräyksiä ei ollut laissa.”

Entistä pahempaa. Tässähän pannaan kyseenalaisiksi multikulturalismin ja identiteettipolitiikan pyhät edistykselliset periaatteet! Samaan koriin menee vielä kielto pitää koulun joulujuhlia kirkoissa. Peloton kaveri on tämä Vihavainen, mutta onhan se ennenkin huomattu.

Ehkä näin jouluna jokin mielenmaltti on vielä saavutettavissa. Joulun ja Jeesuksen vastainen kampanja on Amerikasta päin rantautumassa meillekin, mutta perityt vastavoimat ovat täällä kyllä vankat. Lohdullisesti jopa Roman Schatzin kokoama joukko tuli maanantaina siihen lopputulokseen, että vastavaikutuksena palaamme pian ihan perinteisen vanhan kunnon joulujuhlan kannalle ilman mitään kirskuvia sivuääniä.

Serkkuni Riitta kertoi muuten Tuusulan koulun joulujuhlasta muutama vuosi sitten. Kun Enkeli taivaan veisattiin, noustiin seisomaan viimeisen säkeistön kohdalla. Eturivissä oli kolme sievää muslimityttöä, jotka jäivät istumaan. That was it, kukaan ei loukkaantunut kenellekään.

Mitäpä tähän enää sanoisi muuta kuin että: Oikein Hyvää Rauhallista ja Perinteistä Joulujuhlaa Kaikille!

24.12.2019