Demokratian vastustajia

 

Perjantaina sattui korvaan kulttuuriykkösen keskustelussa yllättävä väite. Puhuivat tietysti Eduskuntatalon pylväiden värjäyksestä, mikä hetkeksi piristi jylhän talon ulkoasua.(Emmi Korhonen/Lehtikuva)

Virpi Hämeen-Anttila ihmetteli, miksi ollaan niin pöyristyneitä demokratian vastaisesta hyökkäyksestä. Hänen mukaansa talon sisälläkin on paljon voimia, jotka eivät kunnioita demokratiaa tai toimi sen arvojen edellyttämällä tavalla.

Hetkinen. Keitähän nämä tahot nyt ovatkaan? Äkkiä tulee mieleen Vasemmistoliiton edustaja Anna Kontula, joka on tunnustanut, ettei enää usko demokratian keinoihin edistää oikeita asioita. Hän ei enää jatka eduskunnassa. Onko talossa muitakin vastaavia uskonsa menettäneitä?

No totta kai syyllisiä demokratian halvennukseen olisi etsittävä ensimmäiseksi persujen konnastosta. Mutta onko siellä joku vastustanut demokratiaa sinänsä? Jos ei aina äänestä edistyneistön toivomalla tavalla, ei se sinänsä tarkoita demokratian vastustamista saati sen halventamista. Ministeri Taviokin tekee päätöksiään toimivaltuuksiensa puitteissa. Aika tarkkaan talossa ymmärtääksei noudatetaan säädettyjä ja sovittuja pelisääntöjä.

Joskus oli toisin. Kansandustaja Eino Pekkala tempaistiin 1930 suoraan perustuslakivaliokunnan kokouksesta autoon ja kyydittiin Lapualle. Varapuhemies Väinö Hakkila otettiin kiinni kesämökkimatkalla ja istutetiin muurahaispesään. Näissä tapauksissa voi kieltämättä havaita eduskunnan ja demokratian vastaista mielialaa. Myöhempiä tapauksia on vähän, muistuu vain mieleen Veikko Vennamon uloskanto istunnosta jonkun viivytyskeskustelun aikana. Kukaan persuista ei ole toistaiseksi yltänyt samaan.

Aika harva on nyttemmin puheissaankaan vastustanut demokratiaa sisänsä. Historioitsijana Matti Klinge muistutti, että demokratia ei ole mikään itseisarvo. Tosin en muista hänen esitelleen muita vaikutuskeinoja. Vanhan valtaukseen ja ylioppilaiden suoraaan toimintaan hän suhtautui myönteisesti, vaikka kuului vastapuolen eliittiin. Demokratia on hidasta, harmaata ja ikävää, jos pitäisi äkkiä saada aikaan muutoksia. Sen mukaan meillä kuitenkin etupäässä mennään.

Elokapina synnyttää puhetta ja päivittelyä, mutta käytännön uudistukset antavat odottaa itseään. Pentti Linkola yllytti luonnonpuolustajia suoraan väkivaltaan, mutta pysyi itse usuttamistaan aikeista sivussa. Sitten on näitä oikeita suoran toiminnan miehiä kuten Putin, Netanjahu ja Donald Trump, joka järjesti näyttävän demokratian vastaisen performanssin Capitoliumilla neljä vuotta sitten. Jos hän ei voita marraskuun vaaleja, lisää samanlaista on luvassa.

Värjäreitä oli liikkeellä kesällä myös Elias Lönnrotin patsaalla. Töhrijät tahtoivat osoittaa, että Kalevalan kokoaja oli itse asiassa konnamainen kolonialisti, joka keräsi runot Kauko-Karjalan köyhälistön suusta ja keitti niistä sitten muka suomalaisen kansalliseepoksen. Syytökset tuskin muuttavat runoteoksen rakennetta tai sisältöä saati horjuttavat sen mainettakaan. Mutta tietysti töhrijät voivat koota rinnalle toisen ja aidommin karjalaisen eepoksen. Esitöitä on jo tehtykin.

Huomenna menen onnittelemaan 80 vuotta täyttävää tohtori Senni Timosta, vanhojen runojemme armoitettua asiantuntijaa. Senni tuntee tietysti nämä poikkipuoliset Karjala-aktivistit ja on heitä kuunnellut, mutta ei hänkään voi hyväksyä Lönnrotin häpäisyä. Radikaali intomieli ryöppyää usein  överiksi ja kääntyy toimillaan hyviäkin tarkoituksia vastaan.

Näin on siis saatu sutatuksi kaksi pyhää kansallista symbolia, Eduskuntatalo ja Elias Lönnrot. Mitä seuravaksi? Tuomiokirkkoa on jo heijastettu vaikka millä värivaloilla, että lisä ei ketään hätkähdyttäisi. Mutta Mannerheim on hevosensa selässä saanut olla aika hyvässä rauhassa, vaikka monella on häntäkin vastaan yhtä ja toista hampaan kolossa. Aikamme sotaisissa paineissa siinä olisi otollinen kohde, jos vain näkökulma keksittäisiin. Olihan Mannerheim taatusti epädemokraattinen soturi ja marsalkka, tosin lyhytaikainen presidenttikin, mutta ei mikään kansanvallan koriste. Ehkä jotkut jo lataavat värisuihkuttimia  käyttökuntoon. Vai olisiko pieni pommi hevosen alla vielä parempi huomion herättäjä? En silti suosittele.

28.9.2024