Juhannus selvitetty

Sehän syttyi, paloi ja vähän lämmittikin. Eikä palokuntaa näkynyt paikalla.  Tuntui siltä, että juhannus alkoi muutaman vuoden tauon jälkeen tällä rannalla taas normalisoitua.

Vähän entistä vähemmällä väellä juhlittiin, mutta koko programmi pantiin toimeen (KPT). Kokon polttoa siivitti Nappulaliigalta saamani sahtipänikkä, jota Herkon ja muutaman vieralijan kanssa miehissä nautimme naisten valikoidessa hienostuneempaa juotavaa. Ja makkaraahan hiilloksella paistettiin.

Juhannuspäivä oli säänkin puolesta täydellinen. Vietin sen savusaunan lämmityksessä, mikä on parasta juhlaillan jälkeistä sammuttelua sekä syvästi mietteliästä askartelua. Kelpasi Törmän soutajien kanssa saunoa, kun tehopari Järvelin et Poika oli viikolla uusinut kuistin lahonneen permannon loistokuntoon. Nyt se kestää ainakin minun loppuikäni.

Ainut pieni miinus oli, että jalkapallon katseluun tuli taukoa, mutta se on kurottavissa kiinni, kun matsit jatkuvat vielä viikkokaupalla.

Jospa siirrytään arkiseen päiväjärjestykseen, minkä päässä siintävät heti tulevana perjantaina Vanhan Kirjallisuuden Päivät Sastamalassa – ja tällä kertaa taas tutussa paikassa Sylvään koululla. Päivät täyttävät jo 40 vuotta! Minkä johdosta minun on viimeisteltävä tilattu juhlapuhe. Eiköhän se siitä.

Tapaamisiin siis kirjoilla Vammalassa!

23.6.2024

Mitään suviyötä pohjolassa tuskin onkaan, on vain viipyvä ja viipyessään hiukan himmenevä ehtoo…