Vilkas kirjaviikko takana. Palkintoehdokkaita on putoillut. Samalla runoileva akateemikko poistui joukosta.
Tieto-Finlandiassa jatkuu sitkeä perinne: kirjailijaelämäkertoja ei oteta ehdokkaiksi saati palkituiksi. Tuskin raati ehti paljon vilkaistakaan Paavo Haavikosta tai Maiju Lassilasta kirjoiteattuja massiivisia teoksia. Molemmista puuttuu vielä varsinaiset arvostelut Hesarissa. Sehän on kuin kirjan kuolema. Katri Valastakin on ilmestynyt elämäkerta, eipä näy listalla, vaikka siinä on nainen naisen asialla.
Kaunokirjoista keskusteltiin äsken Kulttuuriykkösen kisastudiossa. Kukaan keskustelijoista ei ollut lukenut yhtäkään ehdokaskirjaa. Kun ammattikeskustelijatkaan eivät ehdi lukea, kuka ylipäätään ehtii? Raadin piti ruotia parhaat 200 kirjan joukosta! Tehtävä on inhimillisesti mahdoton muutamassa viikossa. Kilpailun aikataulu on vedetty markkinahenkisesti liian kireälle.
Mutta onhan meillä muilla akaa lueskella vaikka pitkät joulunpyhät, joten ei hätää. Romaaneista ilahdutti Jopi Elstelän yllätysehdokkuus. Johan on pojalla mielialat vaihdelleet, kun aamulla tuli kylmä kritiikki Hesarissa ja iltapäivällä tieto Finlandia-ehdokkuudesta. Tuskin silti pärjää kisassa vanhoille tekijöille, jotka on varman päälle taas poimittu mukaan.
Elstelän rinnalle olisi aivan hyvin voitu valita toinen yllätysjärkäle, Aulis Aarnion sisällissotaan ja sen jälkiselvittelyyn keskittyvä oikeusfilosofinen romaani Viiltävät muistot. Sekin sen verran vaativa, ettei sitä kukaan raatilainen parissa illassa hotkaise.
Suvut jylläävät. Jopi on Mika Waltarin tyttärenpoika ja Wolt-sankari Miki eli Mikko Akseli Kuusi kuuluu Granfeltin vanhaan aatelissukuuun, samaan kuin Matti ja Pekka Kuusi. Kumman jälkipolveen kuuluu Miki? On perittyä älyä ja varmaan varallisuuttakin.
Tampereen seudulta poistui eloisa vaikuttaja Kirsi Kunnas. Runoilun ohessa hän ehti suojella kaupunkikuvaa Pirkanmaan Perinnepoliittisessa yhdistyksessä. Tosin Näsinneula ja hotelli Ilves nousivat vastoin hänen ponnistuksiaan. Viimeksi tapasin hänet pari vuotta sitten, kun Pirkkalaiskirjailijat yritti muuttaa perinteistä nimeään. Kirsi ponni paikalle tomerasti vastustamaan muutosta, eikä siitä mitään tullutkaan. Hän oli Jaakko Syrjän kanssa yhdistyksen kantavia voimia, persoonallisesti kantaa ottavia keskustelijoita molemmat. Jaakko vaakko vesirotta jäi vielä rannalle, kun Kirsi jo purjehtii yläilmoihin.
Maailmassa tapahtuu murheisia asioita kuten Puolan ja Valko-Venäjän rajakahakat. Huomataan että kaksi Euroopan edistyneistön hylkimää maata, Puola ja Turkki, patoavat pakolaisvirtaa aisoissa. Synkän autoritaariset johtajat tekevät suvaitsevaisille kalliita palveluksia. Tosin omankin etunsa vuoksi, mutta samalla lännen rauhaa suojellen. Me odotamme koska niitä irakilaisia ja muita alkaa tänne rynniä. Pääsemmekö samaan etuvartioon Puolan ja Turkin kanssa?
”Raja railona aukeaa, Edessä Aasia Itä. Takana Länttä ja Eurooppaa, varjelen vartija sitä.” Uuno Kailaan sanoma ei ole menettänyt hitustakaan ajankohtaisuuttaan.
12.11. 2021