Onkohan Ratinan stadionissa joku taika? Siellä Suomi voitti ensin Ruotsin yleisurheilussa ja nyt Unkarin jalkapallossa.

Jälkimmäistä tapausta olimme poikani kanssa todistamassa paikan päällä. Ihmeellistä oli nähdä uusittu Ratina. Muistan takavuosilta kun se oli katutason kuoppa siinä linja-autoaseman laidalla. Nyt on paikalle kohonnut pompöösi betonilinna ja kansainvälinen kenttä.

Jonossa esiintyi manselaisen röyhkeää kiilaamista, muuten yleisö oli rauhallista. Kunnes riehaantui vallan Suomen voitosta. Oli siellä tunnelmaa. Tämä oli minulle paras avaus taas futikseen. Puoli vuosisataa sitten istuin harva se ilta Olympiastadikalla. Nyt on sen penkeistä jäljellä parit tuolit tuolla meidän rannassa.

Sitä paitsi Suomen peli oli virkeää ja raikasta. Varsinkin puolustuspeli oli huolellista. Pelättyä viime minuuttien tasoitusta ei tullutkaan Unkarille. Suomi kolisteli kahteen kertaan tolppia ja missasi pari selvää tilannetta. Tulos olisi hyvin voinut olla 3-0.

Uusitun joukkueen pelaajista kiinnitti huomiota Pyry Soirion nopeus, Paulus Arajuuren uhrautuva varmuus ja Teemu Pukin onnistuminen maalinteossa heti alkuminuuteilla. Joona Toivio otti turhia vapareita kovilla taklauksilla. Robin Lod kunnostautui, ja perimmäinen lukko oli tietysti ulottuvainen ilonpitäjä Lukas Hradecky. Hän myös johti loppukiitoksia fanilauman edessä. Fanit niin, reipas laulu kajahteli ja loi tunnelmaa koko pelin ajan.

Olipa hauska käydä vaihteeksi tämmöisessä. Jukka Gustafssonin vaimoineen tapasimme, tyytyväiseltä vaikutti hänkin. Istahdimme vielä Vilhon kanssa Konttorissa, joka sijaitsee hänen asuintalonsa kivijalassa. Täpötäynnä oli kapakka juhlijoita. Olimme Tampereen yöelämän keskuksessa, vilkkaalta vaikutti, suorastaan eurooppalaiselta meiningiltä. Tampereen ilme on rajusti muuttumassa ja muuttuu lisää, kun raitsikka ja uudet rakennussuunnitelmat valmistuvat. Tuleeko leppoisasta kaupungista turhankin yltiöurbaani? Budjetti jo repeilee. Toivomme kaupunginisille malttia. Perinteistä väljää miljöötä ei kannattaisi kokonaan ahtaa täyteen pilviä hipovaa kivikolossia.

Äsken Jälkihiki kehui ansaitusti Huuhkajien otteita ja Markku Kanervan rauhallista otetta valmentajana. Nuorentunut joukkue on joka tavalla uuden kauden edessä tässä Nations Leaguessa, jonka systeemistä kukaan ei saa selvää. Varmaa on kuitenkin, että jos vaan voittaa jokaisen matsin, pääsee ikään kuin keittiön kautta EM-kisoihin. Olisihan se komeata viimeinkin.

Sverige demokraterna voitti vähemmän kuin uumoiltiin, suurta jytkyä ei tullutkaan, mutta riittämiin päänvaivaa muille puolueille. Ihan fiksun näköistä väkeä näytti olevan heidän valvojaisissaan. Tällaista kansanviidennestä ei voi loputtomiin halveksia vaikenemalla. Maahanmuuttoon tulee naapurissa toinen tahti, ei voi mitään. Asenne valuu hiljalleen tänne päin. Elämme monin tavoin uudenlaisia aikoja. Nekin kestetään.

10.9. 2018