Siinähän me olemme, Norssin pojat, Jorma Kaimio ja minä. Kahdeksan vuotta hinkattiin klassikkoluokkaa hyvällä menestyksellä, varsinkin Jorma. Nyt kohtasimme suurella kirjakiertueella Etelä-Savossa.
Näitä kiertueita Jorma on vetänyt kymmenen vuotta, ja tämä oli hänen jäähyväiskeikkansa. Olin mukana 2008 Waltari-kirjan jälkeen, ja nyt oli hienoa päästä sulkemaan kaarta. Mutta kiertueet sinänsä jatkuvat, vetäjä vain vaihtuu.
Mika Hännisen ohjaamassa autossa huristimme sateisena maanantaina kohti Savoa. Aloitimme Savonlinna-salissa, yleisöä ällistyttävästi lähes 600! Vaan olihan esiintyjien kaartikin verrattain komea: Leena Lehtolainen, Anna-Leena Härkönen, Rosa Liksom, Maria Mustranta, Kjell Westö, Matti Rönkä ja minä. Jorma haastatteli vanhana kustannusjohtajana isällisen joviaaliin tyyliinsä, ja me vastailimme parhaamme mukaan. Asiallisia ja hauskoja puheenvuoroja, kukin valotti uusinta kirjaansa. Yleisö tuntui viihtyvän ja ostikin kiitettävän vilkkaasti kirjojamme, joita signeerasimme.
Yövyimme Casinossa ja tiistaina auringon kilossa kävimme lounaalla Rantasalmella Jorman ja Maaritin uljaassa pappilassa, pastaa ja viiniä nautimme ja olimme hyvässä vireessä iltapäivän matineassa kunnantalossa. Pienessä kunnassa paikalle tuli noin 160 kuulijaa, istumapaikat eivät riittäneet. Onhan aktiivinen seutu tämäkin. Jormaa kiiteltiin puhein ja lahjoin hänen toiminnastaan sekä kunnan että kirjallisuuden hyväksi, kunnan johto tietysti paikalla.
Illalla ehdimme vielä Mikkeliin, missä Mikaelin sali oli sekin miltei täysi, noin 350 sanankuulijaa. Suorastaan tungosta aulassa, missä jatkoimme tätä miellyttävää signeerausurakkaa. En muista, että Leino-kirjaa olisi missään ostettu näin ”sikana”, kuten Jorma yllytti. Jonoa oli monella kirjailijalla. Vanhoja tuttujakin tuli vastaan. Ja taas me lavalla todistimme. Joukkoon liittyi uutena Anni Kytömäki suoraan Hämeenkyröstä. Kjell Westö oli jo vaihtunut lupsakasti savonmurteella vitsailevaan Antti Heikkiseen (kuvassa).
Taas Jormaa kiiteltiin, ja hän oli päätteeksi luvannut, että nyt hänen viimeisenä iltanaan juodaan Mikaeli tyhjäksi. Ihan niin pitkälle ei päästy, hillittyjä ja hallittuja ollaan nykyisin. Automatkoilla muisteltiin vanhoja räyhäköitä aikoja, jolloin kirjailijoissa oli paimentamista. Ajat ovat muuttuneet ja tavat sivilisoituneet Mutta istuimme sentään pitkän päivän iltaa iloisissa merkeissä ja kallistuimme Vaakunaan yöpuulle hyvissä ajoin.
Enää paluumatka keskiviikkoaamuna, Mika ajoi varmasti ja heitti meidät ystävällisesti koteihimme, Leenan, Marian ja minut. Olihan vaivaton ja rattoisa kiertue! Yleisöä kertyi kaikkiaan 1150, laski Timo Taussi. Eri kustantajatkin olivat edustettuina, vaikka Bonnier dominoi. Lukuharrastuksen hyväksi varsinainen tehoisku maakuntaan!
Tällainen ei olisi mahdollista Pirkanmaalla (huokaus), Hämeenkyrössäkin lopetettiin kiireen vilkkaa hyvin alkanut Elämän sivut -seminaari, jonka piti keskittyä elämäkertoihin. Kirjamessut lopahtivat Tampereella. On eroa maakuntien kirjallisissa aktiviteeteissa. Onhan sentään Vanhan kirjallisuuden päivät Sastamalassa vielä hyvin hengissä.
Mukavaa välitöntä väkeä siellä Savossa. Toivokaamme, että jäivät hyvillä mielin lukemaan kirjojamme.Minäkin jo yötä myöten painelin Härköstä ja Lehtolaista. Kohta selvitettävä lisää kollegojen houkuttelevia opuksia. Kiitos heille hyvästä matkaseurasta!
8.11. 2017