Oopperan henki kohoilee Hämeenkyrössä. Perinteinen Töllinmäki-päiväkin viritettiin laulun ja soiton tunnelmiin. Myllykolun uusin Taata, oopperalaulaja Sauli Tiilikainen, esittäytyi ja lauloi vaimonsa Marja Sumarin säestyksellä.

Sauli on opiskellut Wienissä ja New Yorkissa, ollut kiinnitettynä Suomen Kansallisoopperassa  ja laulanut monissa maissa Japania myöten, joten saatoimme vakuuttua, että hän on hyvin meritoitunut Taata Sillanpään vaativaan rooliin. Lisää vahvistukia tarjoili hänen kajauttelunsa ja tarinointinsa Töllinmäen pihassa.

Ennen pääesiintyjää Jussi Niinenmaa lausui ajankohtaan sopivasti Eino Leinoa ja Vilma Tala luki katkelman Sillanpään mainiosta Kyröskosken laulujuhlien muistelmasta vuodelta 1904. Tällöin juhlat olivat vähällä keskeytyä, kun Helsingistä tuli tieto, että ”Poprikov” oli ammuttu. Mutta vallesmanni (ilmeisesti Väinö Nyström) antoi luvan jatkaa loppuun.

Juhlavieraiden joukossa olivat sekä Sillanpään Miina, joka rakasti laulua, portviiniä ja väkevää kahvia – ja näitä hyvin harvoin sai nauttia – että poikansa, lyseolainen Eemeli, joka rahattomana livahti pummilla Pohjan köörin ja YL:n konserttiin. Näihin vaiheisiin eläydyimme Vilman eloisan luennan myötä.

Mitähän Miina olisi huudahtanut, jos olisi arvannut, että eräänä päivänä laulujuhlia pidetään hänen omassa pihassaan! Tuolloin 113 vuotta sitten mökinvaimon oli varsin vaivalloista keinotella itsensä talollisen rattailla juhlapaikalle ja varsinkin sieltä jalkaisin kotiin, mistä myös kuulimme.

Mutta sitten kuuntelimme Sauli Tiilikaisen komeita laulunumeroita – yhden maistiaisen tulevasta oopperastakin – ja yhteislauluun saimme välillä yhtyä. Sauli kertoi valaisevasti uransa alkuvaiheista ja yleensä oopperalaulajan työstä, jossa harvat ja sitkeimmät menestyvät. Tärkeimpiä opettajiaan (Erik Werba jne.) ja esikuviaan (Martti Talvela jne.) hän myös hersyvästi muisteli.

Yleisöä oli pihan täydeltä, aurinko paistoi, koivut vehmaimmillaan ja Tommi Ala-Helteen keittämä kahvi nisuineen maistui. Eipä parempaa kesäpäivää voisi ollakaan. Itse aitoa museota katsastettiin Justiina Räikän valppaasti opastamana ja vaihdettiin kuulumisia.

Jatkoimme päivää vielä Saulin ja Marjan kanssa meillä Viehätyksessä pienellä iltapalalla, ja juttuhan polveili yhä vapaammin ja riemukkaammin. Tuskin tässä malttaa sitä varsinaista oopperaa enää kauan odottaakaan. Viimeinen harjoituskierros on alkamaisillaan.

9.7.2017