Rantamailla ja Teatterikerhossa

 

Miltei viikon yksinäisyys maalla päättyy. Sain Leinon vedokset luetuksi ja heitän ne huomenna Helsinkiin Korkeavuorenkadulle Joel Kontron hyvään hoitoon. Pirullista hommaa on vedosten luku, hitaasti sujuu ja tekstin teho himmenee, tuntuu toisteiselta ja löysältä ja ties miltä. Virheitäkin löytyy. Onneksi vaimo ja kustannustoimittaja rohkaisevat, pitävät mielialaa yllä. Heidän mukaansa tulossa erinomainen kirja. Uskottava heitä, kun omat silmät sokeutuvat.

Muuten olen rehkinyt rannassa, missä on Tomin toimesta tehty suuri raivaus ja puunhakkuu, minä siitä jatkan ja siivoan. Ja Viitanen kävi taas tarkastelemassa putkia, jotka kas kummaa ryhtyivät vuotamaan. Kuinkahan suuri remontti edessä? Vanhassa talossa riittää puuhasteltavaa. Ja maksettavaa.

Eikä sääkään ole suuremmin suosinut, kunnon hiihtokeleistä ei tietoakaan. Taas taisi jäädä nollille tämän talven urheilut. Hyötyliikunta sopii meille senioreille. Olen kolmena päivänä paistanut itselleni silakoita, kerta kerralta herkullisempia. Päivällä kuuntelin Hovin ja Lehtisen yhäkin mainiota ohjelmaa jatkosodasta, eikä se eilinen Tanner-dokumenttikaan niin heikko ollut kuin Leppänen väitti Hesarissa.

Tänään mursin yksinäisyyden ja kävin kutsusta vierailemassa Tampereella Teatterikerhossa. Siitä onkin kai toistakymmentä vuotta, kun viimeksi olen sen kokouksissa käynyt. Puheenjohtajana olin kymmenen vuotta, nyt seuraajani Tuula Martikainen on jo ylittänyt kauteni pituuden! Mutta Olavi Veistäjälle emme pärjää kumpikaan. Jari Nieminen hoitelee toimintaa, vaikka jätti Pyynikin hommat. TTT:n yläaulassa kahviteltiin, Orvo Laine johti kokouksen mallikkaasti.

Kerroin vuosikokouksen aluksi syksyllä ensi-iltaan tulevasta Linna-näytelmästäni Päämäärä Tuntematon. Siitä ei sen enempää, olen sitä jo näillä sivuilla selostanut. Mielenkiintoa tuntui olevan, aikovat rynnistää sitä katsomaan Komediateatteriin. Tapasin monia vanhoja tuttuja pitkästä aikaa. Kerho on säilyttänyt hyvin vireytensä, tekee paljonkin teatteriretkiä eri puolille. Minun aikanani oli vielä Pyynikin hoito kerhon harteilla, nyt saavat retkeillä ja rellestää vapaammin. Tulikin hyvä mieli.

Olisin tavannut mielelläni Villen saman tien, mutta poika olikin Lappeenrannan studiossa äänittämänssä bändinsä Egokills (kirjoitetaankohan se noin) uutta levyä. Toivotettava onnea ja menestystä. Ajelin takaisin ja katsoin, kuinka meidän kulmien poika Jussi Halla-aho ilmoitti itsensä persujen puheenjohtajakisaan. Tulee sitten säpinää ja maahanmuuttokeskustelua kerrakseen. Hollannissa ylihuomenna aletaan. Kiihkeä kevät edessä.

Talvisodan päättymisen muistopäivänä 13.3. 2017