Tähänkö sitten katos, voi taivas.

Kaksi äijää jutteli Esson (St1) terassilla leppeässä kesäauringossa, Anssi Hirvonen ja minä. Sain hyvää informaatiota musiikin ja laulutaiteen kentiltä. Anssilla on tenorina ja kouluttajana pitkä kokemus. Oopperaa tässäkin pohjustetaan.

Tehtiin treffit Vilman kanssa hautausmaalle, siellä kuljettiin ja menneisyyttä tutkittiin. Etsin vahvoja naisia, kunnostelin Elinan hautaa. Hautausmaakierros on taas ohjelmassani Taiteiden iltana 15.8. Haaviston Huldan hautakivi on kaatunut, tuskin on muita hoitajia enää kuin minä.

Kun yksi kirja meni tänään painoon eikä ole enää esityksiäkään Myllykolussa, askel kevenee kummasti. Kuinka päiväkirjani elävät kansien välissä? Minervan kustantama opus on koepallo, ulkoisesti aika kivan näköinen. Ilmestyy kuukauden päästä: Nuoruuden neljäs näytös!

Anssi harmitteli, että esitykset jo loppuivat, hän ei ehtinyt katsomoon , kun aina satoi. Jokunen muukin on soitellut ja tekstittänyt: kai ensi kesänä jatkatte… Tuskin vaan. Kohta käydään taas keskustelua katoksesta. Mitä kummaa keksittäisiin, ettei miljöötä pilattaisi.

Snellmanin Jussikin siinä ohimennen säälitteli, että olipa teillä surkea kesä, kun itse Heiskalla järeän parrukatoksen alla kuivina pärryyttelivät. Jokseenkin samoihin kuitenkin katsojaluvut jäivät, satakunta oli sielläkin keskimäärin katsomossa. Liian vähän.

Kaadoin kuivan kuusen ja pilkoin saunapuiksi. Aikaa vapautuu. Inhaa kirjoitin aamupäivän. Pääsen taas rytmiin. Pekka Laaksonen lähetti tärkeää aineistoa.

Nähtiin eilen tanskalainen tv-elokuva Vanki, varsin tehokas, Tosin tuttu kaava: itsepintainen poliisipari ratkaisee sadistisen rikoksen piittaamatta tyhmän esimiehen vastustelusta. Tänään katsottiin tallenteelta Billy Wilderin Fedora – arvoituksellinen nainen. Kulki aika tavanomaisesti, kunnes yllättävä käänne pelasti leffan. Wilder ei koskaan tehnyt ihan roskaa.

Tampereella olisi ollut mielenosoitus monikulttuurisuuden puolesta. Ei tullut lähdetyksi. Oikeassaolijoiden takuuvarma demonstraatio: kaikki puolueet samalla asialla presidenttiä myöten – vastassa yksi rämäpäinen kansanedustaja, jota puoluetoveritkin morkkaavat.

Monikulttuurisuutta pitäisi vain eritellä vähän monisyisemmin, kuten Hesarin yleisönosastolla nyt keskiviikkona yritetäänkin. Sitä kai presidentti tarkoitti, älyllisempää keskustelua, ei vain harrasta kansantoria.

Hengähdystauon jälkeen heittäytyminen viimeisen kirjan loppurytinään. Yksi on ilmestynyt, toinen painossa, kolmatta vielä kunnostettava ennen luovutusta. Sitten ruvetaan juhlimaan. Mitäs muuta tässä on tehty, kyselee sarkastinen vaimo. Elokuun helteitä, lempeää loppukesää odotellen.

28.7.2015