Ken siinä sahtihaarikkaa kallistaa? Vasemmalla Malkamäen isäntä, Mauri Lepola, oikealla kupparina tuurannut ohjaaja Vilma Tala.

Hei nyt alkaa löytyä yleisöä Myllykoluun! Eilen jo kolmattasataa, tänään pitäisi tulla ainakin saman verran. Jo on aikakin. Hiukan verkkaista on ollut alku, mutta loppunousuun kiidetään.

Hyvää draamaoppia on, kun Lepolan Maurin kanssa istumme kulississa saunan uumenissa vajaan toisen puoliskon ja kuuntelemme näytelmän kulkua. Siellä parhaiten kuulee mikä toimii, missä vähän väljähdetään ja missä taas tulee yleisöön uppoavia huippukohtia.

Näytelmäkirjailijan kannattaa näytellä itse. Siten Shakespeare ja Moliere oppinsa hakivat. Olen vähän myöhässä, en taida enää ehtiä heidän saavutuksiinsa. Toisaalta Kivi, Wuolijoki, Jotuni eivät tietääkeni näytelleet paitsi kenties lapsina. Nyttemmin näyttelijät rustailevat halukkaasti näytelmiä, ammattikirjailijat oikeastaan vähemmän.

Eilen oli tuttuja katsomassa, Marjan sisko Sirkku ja miehensä Risto, veli Artsi ja Saara sekä Sina Kujansuu ja Tuikku Piepponen. Sain palautetta. Ylväs näyttelijäsuoritukseni herra Bruniuksen roolissa saa viljalti kiitosta, itse näytelmä edelleen jakaa katsojia. Onko erotiikkaa liikaa? Naisten hillitön halu, joka esitykssä puhkeaa kukkaan, voi joitain nolottaa, samoin tarkoituksellisen ronski kielenkäyttö. Uljaasti Anna-Kaisa ja Sari räväköihin rooleihinsa heittäytyvät. Arla Emilian estoton auringonkylpy herättää yllättynyttä ihailua. Naisnäkökulmaa löytyy.

Enää kaksi esitystä, sitten revohka on ohi. Talven illoista saakka on painettu. Kyllä helpottaa, vaikka haikeuskin voi mieleen hiipiä. Sadetta vastaan on saatu kamppailla. Eilen ihana tyyni ilta, ei pisaraakaan.Tuleeko vielä viimeiset kastelut, miltä näyttää sunnuntain ennuste?

Muuten on ollut vilkasta, saunottu ja seurusteltu ja käyty juhlissa. Rantamökit on hyvin asuttu: Aino ja Heidi Taatalassa, Sallan perhe Huvituksessa ja Sirkku ja Risto täällä Viehätyksessä. Vielä kun Sina ja Tuikku poikkesivat esityksen jälkeen kertomaan huikeita juttuja vanhasta Valamosta ja Käkisalmesta, olihan ihmetystä. Moskovan ja koko Venäjän patriarkka tuotiin helikopterilla luostarin kirkkoon messuamaan!

Me puolestamme kävimme Annikin ja Heikin luona loimulohta nautiskelemassa ja monenlaista kylätarinaa juttelemassa perjantaina. Lauantaina ajeltiin Kaipion perille onnittelemaan Hätösiä yhteensä 100-vuotisesta elämäntaipaleesta. Varottava vain, ettei kaikki energia hupene hyviin ruokiin ja lasien koukisteluun. Vielä tarvitaan voimia loppukesällä!

Näitä harrastuksia sade ei ole pahemmin haitannut. Tiistaina kesäkin käväisi rannoillamme, ja voitiin vanhaan malliin joukolla savusaunoa. Mutta vähiin tällaiset päivät ovat käyneet. Jospa elokuu yllättää ja hellii, mutta auttaako enää sekään. Koululaiset ja heidän vanhempansa kiukustuvat, jos kesä myöhästyy. Lomilta palailee vihaisia kansalaisia, eikä yhteiskuntasopimuksesta ole toivoa. Vielä Kreikan sopimusta nieleskellään ja kovaan jälkipyykkiin valmistaudutaan.

Kesäteatteri on pientä draamaa tulevien yhteenottojen rinnalla, arvelee täällä eräs. Ja onhan sitten Tampereen Teatterikesäkin peräs. Sekä parin kirjan viimeistelytyöt. Antaa sataa vielä sen verran, että saan ne tehdyksi.

23.7.2015