Aamulla havahduin kiivaisiin koputuksiin keittiön oveen. Kuka pyrkii sisään noin innokkaasti?

Siellä oli vaalea tiukan oloinen nainen, jolla oli vain yksi repliikki: ”Lava!” Hän selitti viron ja suomen sekakielellä sekä eleillä, ettei hänen autonsa mahdu meidän portille. Kauempana Sillanpääntiellä jymötti kahden talon kokoinen rekka.

Sieltä haimme kottikärryillä todellakin lavan, lastattu raskailla pahvilaatikoilla. Nyt jo arvasin, että F. E. Sillanpään elämäkerta se siinä teki tuloa Hämeenkyröön näin painokkaalla tavalla. Kirja on painettu Tallinnassa, sieltä se suoraan ovelleni rahdattiin.

Juhlavaa on aina availla uutta painotuoretta kirjaa. Nyt tuntui tavallistakin syvempi vihlaus mahanalassa. Pitelin käsissäni pitkän kaaren tehnyttä painotuotetta. Ensimmäinen osa Sillanpää-teostani ilmestyi 1983, toinen osa 1988 ja kolmas osa 1993. Ja nyt se viimein on saatettu kompaktiin muotoon yksiin kansiin.

Tätä ihmetellessä päivä sitten kuluikin. Soitin iloiset kiitossoitot SKS:n kustannustoimittajalle Pauliina Rihdolle ja tiedottajalle Minttu Nikkilälle. Hienosti toimittu!

Jotain muutakin askartelin, vähän nylkytin eteenpäin kahta muuta kirjatekelettä, kunnes karautin kylille asioille. Päähäni pisti käydä kirjapainossa katsomassa, kuinka FES-seuran historiikki jaksaa. Sehän on luvattu juhannukseksi.

Elorannan veljekset hymyilivät salaperäisesti. Siinä samassa minulle leikattiin ihka uunituore kappale historiikkia. Hitto soikoon! Kaksi uutta opusta samana päivänä! Molemmat vuosikymmenten urakoita, seuran vaiheita on tallessa neljä vuosikymmentä, nimihenkilön elämää yli seitsemän vuosikymmentä. Näistä vielä lähemmin, kunhan ne ensi viikolla kunnolla julkistetaan.

Kun vielä käväisin illalla Myllykolussa näytelmäharjoituksissa, päivä oli sananmukaisesti täynnä Sillanpäätä. Kesäinen trilogia valmistuu: kaksi kirjaa ja yksi näytelmä.

Vaalea ilta himmeni sitten muistoja seuloessa, Marjan kanssa puhellessa. Kuohupullokin poksahti. Meillä oli kahden hengen juhla huoneessamme.

Pannaas tuonne vielä yksi kuvallinen kirja-aihe killumaan Helsingistä: Hagelstamin antikvariaatin kesäkuun ikkuna, johon sain valita sata mieleni mukaista opusta valioliikkeen uumenista. Se on Cecilin hyvä myynninedistämisidea, aina joku tunnettu lukija valitsee kuukauden ikkunan Uudenmaankadulle. Kuvaa otettaessa kymmenkunta oli jo ostettu pois. Käykäähän ihmettelemässä ja ostelemassa, näinä viileinä päivinä parasta ajanvietettä taitaa olla lueskelminen sisätiloissa.

16.6.2015

PS Blooms Day? Tottahan Joycen Odysseuksen tunnette.