Olihan suvereenia keihäänheittoa, jotain iloa sentään. Kun ei estejuoksu sitten sujunutkaan, ei miesten eikä naistenkaan puolella. Mutta mehän olemme oppineet riemuitsemaan jo pelkistä finaalipaikoista kuin mitaleista konsanaan. Kiva kun kisat taas kerran ovat ohi, vapautuu aikaa ja energiaa.
Pitkän matkan juoksu vain ei enää suomalaisille maita, ei ole mailereita maratoonareista puhumattakaan. Moni harrastaa maratonia, ja kaikenlaisia juoksujuhlia järjestetään, mutta kukaan ei yritä oikein tosissaan huipulle. Onkohan se liian rankkaa näin hyville päiville päässeille suomalaisille? Kun katseli maratonin italialaisvoittajaa, aika elegantin keveältä menonsa näytti. Ja ranskalainen yleisurheilu viettää varsinaista voitonjuhlaa! Mitähän siellä on keksitty valmennuksen taikakeinoiksi?
Minun ikäluokkani juhlii nykyisin seitsenkymppisiä voimalliseen tapaan. Lauantaina oli vuorossa Ylivakerin Manu, joka on rakentanut Myllykylään suoranaisen perhedynastian: kaikki neljä poikaa perheineen asuvat samalla tontilla vanhempiensa mailla. Ja kaikki ovat varsin lisääntyväistä joukkoa, joten vaikea on pysyä kunkin perillisistä enää selvillä. Mutta olihan sitä komeampaa sukujuhlan tuntua.
Tapasimme juhlakansan joukossa mm. Osmo Rauhalan, joka kertoi kuulumisiaan valtaisen lampolan haltijana sekä kahdenkin atelieerin rakentajana. Myös amerikkalaista yliopisto-opetusta sivusimme ja huomasimme, kuinka tehotonta ja muodollista opetus Suomessa on verrattuna intensiiviseen ja henkilökohtaiseen kosketukseen Valloissa. Vaikka mistä tiedän nykytilannetta, omat ja lasteni kokemukset perääntyvät jonnekin 1990-luvulle. Kehitystä on voinut tapahtua.
Presidentti Niinistön matka Shotsiin ja Kiovaan oli sankarillinen ulkopoliittinen rauhanavaus, joka vahvisti koko karsittua presidentti-instituutiota meillä. Olisiko polvihousupääministerimme ollut yhtä vakuuttava vierailija? Supliikkimiehenä kukaties hyvinkin sujuva. Tuli tulosta tai ei, aina kannattaa yrittää yhteyttä vaikka itseensä pelsebuubiin. Putin esiintyy nyt hyvin sovinnollisena, vaan mitä kätkeytyy uuteen rekkadiplomatiaan?
Hesari huomasi meidän tulossa olevat Paavolais-kirjat ansiokkaasti syksyn uutuuskirjojen luettelossa. Pieniä paineita lisääntyy. Mutta itse kirjalle ei voi enää mitään, yhden lauseen vielä lisäsin esipuheeseen. Ylihuomenna jyrähtävät painokoneet. Vavistus käy läpi tajuntapiirin. Onpa ainakin yritetty koota kokonainen kuva miehestä ja aikakaudesta, vailla silottelua.
18.8.2014