Nyt ei kyllä Putinin joukkue kunnostautunut tv:n Venäjä-illassa. Se oli lahjomaton tuomiomme Taunon kanssa aamulla postilaatikolla. Meni asiattomaksi huuteluksi ja naureskeluksi. Johan Bäckman, joka on oikeastaan tämän kylän poikia vähän kauempaa juontaen, palasi vanhaan rehvakkaan tyyliinsä, toisteli fraasejaan ja kiihtyi tolkuttomiin välihuutoihin. Kun joku puhui asiaa, Johan kääntyi pilkaten pölisemään takarivin taiteilijan kanssa. Ei näin ainakaan pisteitä kerry katsojilta.
Muuten kiintoisa ilta, parasta tv-viihdettä aikoihin. Uutisvuoto putoaa kauas jälkeen. Parodiaa tehtiin taas täysin tosissaan. Oli myös järkimiehiä, naisiakin: oli Kangaspuro, Koponen ja Kanerva, joka otti oikein valtiomiesmäisen roolin siellä piippuhyllyllä. Oli myös hauskasti viisaita murtava Polina, tämä toimittaja. Jukka Mallinenkin oli vedossa. Mutta miksi näin epätasaiset joukkueet, eikö parempia Venäjän ymmärtäjiä löydy kuin tämä kimittävä juristi tai sekoileva taiteilija? Missä oli Matti Klinge? Missä Pekka Pesonen?
Me jäämme pohtimaan suhdettamme Venäjään. Pitäisi edes kerran mainita klassinen kirjallisuus, katsoa mitä ennen on ajateltu ja sitten nyt. Mallinen oli ainoa, joka otti vähän vauhtia historiasta. Enemmän syvyyttä toivoisi tällaisiin keskusteluihin. Mutta silloinhan ne menee turhan vakavaksi vai mitä. Hurlumheitä pitää olla politiikan kommentoinnissa, siihen on viihdekansa totutettu.
En totta puhuen toivoisi, että näitä Vanajan ja Kierikkalan kylän taloja alettaisiin myydä venäläisille. Nytkin on kaksi taloa pian myynnissä, kun Myllyniemen Kaukokin kuoli. Vasta nyt Tauno kertoi, että Kauko tiesi tuon meidän entisen teollisuushallin eli Säleen asiat kuin omat taskunsa, oli siellä töissä kymmenvuotiaasta klopista. Olisinpa haastatellut miestä aikoinani. Kauko oli hiljainen kaveri, tuskin vaihdoin sanaa kanssaan. Olisi pidettävä vara muiden veteraanien kanssa, paljon muistitietoa vaipuu hautaan.
Täällä lännen mailla ei Venäjä suuremmin kiusaa, eipä tuo rahojaankaan marketeihin. Hyvä naapuruussuhde pitäisi olla, kauppaa pitää käydä. Pitäisikö venäläisten rakentaa Tampereelle uusi jäähalli, että siitä tulisi jotain? Jos Tappara voittaa mestaruuden, jääpalatsi alkaa varmaan kohoilla rautatien ylle. Ja siihen tehdään Suomen pehmeimmät laidat. Vauhdin, massan ja rahasäkin kasvaessa pahat loukkaantumiset lisääntyvät. Kärpän toinen maali oli taiturien työtä!
Joskus vanha elokuva yllättää kuten Mikko Niskasen ohjaama Hopeaa rajan takaa (1963) tässä toissapäivänä. Sehän oli mainio mutkaton kuvaus eräästä reissusta, joka kaiken lisäksi päättyi hyvin. Minusta kuvaus oli niin aidon ryteikköistä, että luuli tosiaan liikuttavan rajan tuolla puolen. Leffa oli kuvattu Kirkkonummella ja Joutsenossa. Mikko oli vastaikään käynyt elokuvakoulua Moskovassa, jäljet näkyivät. Juttu perustui Esa Anttalan romaaniin. Muistan että Veikko Huovinen piti Anttalaa ainona rehellisenä kaukopartion kuvaajana. Anttala ei lisännyt jännitystä liiottelulla. Se näkyi tässäkin sympaattisessa seikkailussa.
Elokuvaa tehtiin ulkopolliittisesti arkana aikana. Honka-liitto oli vasta kukistunut. Yksi kohtaus leikattiinkin UM:n käskystä. Siinä West (jota esitti Pakkasvirta) karkottaa venäläisen rajavartijan pistoolilla uhkaamalla. Siihen aikaan oli liikaa, että Suomi-poika näin uhittelee. Muutenhan venäläisiä kuvattiin siinä huvittavina ukonkäppänöinä. Rajavartijat tulittivat häikäilemättä, se sentään sallittiin. Raunioiden kuvat olivat dokumenteista, hyvin solutettu mukaan kerrontaan.
Ukrainaa seurakaamme silmä kovana. Sota näyttää väistämättömältä. Kunpa EU olisi edes pikkuisen voimissaan, ettei tarvitsisi Yhdysvaltoja aina tänne komentelemaan. Hoitaisi Eurooppa oman tonttinsa. Äiti-Venäjä toimii isänmaansa kamaralla ja pärjää varmasti, ei mitään huolta Putinilla. Paitsi että miehellä on noin surkuteltavan heikot puoltajat täällä Suomessa kuin Tv2 näytti.
16.4.2013
PS Juha Hietanen haastatteli äsken Katria asiallisesti ja koruttomasti, ilman mielistelyä. Ei sentään kriittisesti, sillä sehän ei ole mahdollista.