Johdin bussillisen katsojia Tampereelta Myllykoluun, pitkästä aikaa voi sanoa: edellinen keikka taisi olla 1988. No jonkun Purimon risteilyn olen samassa hengessä hoitanut tässä välillä. äkkiä asiat palautuvat, muisti vertyy, niin tultiin Sillanpään hengessä Matrocksin kyydissä vanhaa Vaasan tietä Maisemakahvilaan ja sieltä teatteriin. Esitys ihanteellisessa säässä, yleisömenestys vaatimaton. Ehkä se siitä kohenee.

Neljäs luku Alastalon salissa alkoi jo hyytyä. Millään ei päästä edes kokouksen alkuun. Pukkila jyystää valtavaa kateuttaan isompiaan kohtaan. Langholman mahtityyppi on jo saapunut paikalle. Ehkä se siitä viimein. Mutta tapahtumat eivät olekaan pääasia Joskus sitä pysähtyy hitaasti lukemaan jotakin polveilevaa yksittäistä lausetta outoine ilmaisuineen, jotka kaikki kiemurtelevat sentään loppupisteeseen kuin priki matalikolta rantaan.