Viitakerttunen on virtuoosi ja viihdyttää aamuöisin konserteillaan. Kun herään neljältä, saan talon takarinteestä ilmaisen aamulurituksen, vaihtelevia teemoja, matkimisia, ikään kuin taiteilija itsekin ilahtuisi keksinnöistään ja taidostaan.

Virtuooseja oli kuultavana ja nähtävillä myös Ilmajoella, missä piti katsastaa tämä Lehtisen-Pulkkiksen Kekkonen – ooppera suurmiehestä. Mittava teos, suuri aihe, aikajännettä miltei kestämättömän pitkään, jos draaman kaarta ajattelee. Runoiltu ja sävelletty lähihistorian luento piti kyllä hallussaan ja kertasi osin tuttuja asioita – ainakin niille jotka muistavat Arvo Salon Vallan miehet tv-oopperan ja ovat lukeneet Lehtisen väitöskirjan. Lasse oli silloin MTV:n aikoinani 1985 Arvon tukiryhmässä yhtiön saunaporukassa, kun Salon riimittelemää valtaoopperaa koottiin, joten saattaapa jokin kylvös olla jo sieltä peräisin. Hauskasti Lehtisen kalikkasäkeet iskevät Kekkosen ja kumppanien kylkiin. Pulkkiksen musiikki nousi välillä komeaan tehoon, esimerkiksi juuri ennen väliaikaa.

Jyrki Anttila oli tutkinut Kekkosen kävelytyyliä ja asentoja ja loi näin hyvin uskottavan hahmon klaniaan ja prillejään myöten. Salskeasti lauloi ja kamppaili, niin neukkujen kuin naisten ja koskispullon kanssa. Tiina-Maija Koskela (Ieva) ja Tiina Penttinen (Hertta) säväyttivät naisten puolella. Hiukan kummeksun lemmenkohtausta Hertta Kuusisen syleilyssä samaan aikaan, kun Etyk-vieraita marssii sisään. Joku voi ottaa sellaisenkin todesta. Siihen sitten äijän voimat hupenivat, sillä seuraavassa kohtauksessa hän on köyryselkäinen dementikko. Aikamoinen aikaloikka, totta kriitikot kirjoittivat. Muutenhan ooppera on saanut hyvän vastaanoton, Aamulehti ja kuulemma Maaseudun Tulevaisuus olivat ankarampia.

Vesa Sirén muisti mukavasti myös meidän edellisvuotista Taipaleenjokea Hesarissa. Satuimme samaan näytäntöön Ilkka ja Maisa Kuusiston kanssa ja otimme väliajalla yleisön edustajilta ja eräältä kuorolaiseltakin vastaan ystävällisiä kehaisuja siitä, että edelliskesän ooppera oli sittenkin koskettavampi – mutta sitähän ei nyt sovi laajemmin toitottaa. Kekkonen menestyy varmasti kaksi kesää ja täyttää katsomot ja lataa tanakan panoksen tannerilaista historian tulkintaa tuhansiin silmiin ja korviin. Suuri työ, onnittelut heille.