Konsertti kirkossa, mahtavaa tasoa.

Hämeenkyrön Valtterit (jälkimmäinen W:llä) Yrjölä ja Torikka antoivat muhkeita näytteitä äänellisistä ja tulkinnallisista kyvyistään. Tenori ja baritoni hyvin täydensivät toisiaan. Valtteri sai ääneensä metallista voimaa ja kuultoa, Waltteri eläytyi teksteihin lämpimästi näyttämöllisin ilmein. Kuultiin Sibeliusta, Merikantoa, Kuulaa ja Hannikaista – Oneginin aariankin Waltteri vetäisi. Maila Böhm säesti antaumuksella.

Minä jännitin vähän Tarkin Helmiä, mutta turhaan. Olikin Helmi hienossa vedossa ja tulkitsi sen Sillanpään äitevainaan tarinan sydäntä riipaisevan elävästi. Vasta 88 täyttää, ja nyt jo oikein kypsynyt äärilleen tekstin sisäistäjänä.

Jere Lepola juonsi, ja heittivät Turkka Antilan kanssa Sillanpäätä hekin, Vilja Pylsyn valitsemia katkelmia lemmestä ja naiseudesta. Hauskaa kun nuoret miehetkin hehkuttavat intomielin tuttua klassikkoa.

Riitti meillä siinä juhlaa. Jos taas päästäisiin tavalliseen arkeen. Tässä ohessa nakutan melkein flow-vedossa tulevaa oopperalibrettoa Myllykoluun. Eilen siitä kokoustettiin Kehäkukassa täällä ja huomenna jatketaan Töölönrannan ravintolassa. Waltteri jo piipahti meillä asiaa pohjustamassa. Loistava parivaljakko meillä on rooleihin. Ihmeitä vielä tapahtuu, saattepa nähdä ja kuulla.