Se alkoi The Beehive Innissä heinätorin varrella. Samassa paikassa, mistä kirjalliset pub-kierrokset täällä starttaavat.

Nautimme rauhallista lounasta, kun tv huoneen katonrajassa alkoi välittää kuvaa Margaret Thatcherista. Onko nyt syntymäpäivä vai tasavuosia kulunut valtaannoususta tai väistymisestä? Sitten nauha kuvan alarajassa: Baroness Thatcher dead.

Sen jälkeen BBC näytti taukoamatta kuvia Thatcherin vaiheista, kommentteja, haastatteluja, keskusteluja, muistelmia, puheita, väittelyitä, maailman johtajien tributeja, kaikkea mahdollista kellon ympäri! Vailla yhtään taukoa, jaa, säätiedotuksia taisi tulla joskus väliin.

Jatkoimme katselua kämpillä, eikä oikein voinut irtautua, vaikka jotkut pätkät alkoivat toistua, mutta aina löysivät uutta. Ehtymätön arkistoaineisto Thatcheria, mutta myös tuoretta tämänpäiväistä kommenttia, railakasta, kunnioittavaa, ihailevaa, mutta myös vastarinnan ääniä. Ihailtavaa uutistoimintaa. Kuka meillä ansaitsisi vastaavaa?

David Cameronin muistosanat suuresta edeltäjästä olivat komeat. ”She didn’t only lead the country, she saved the country.” Kaiketi ne toistettiin Suomessakin, missä Thatcherille naurettiin ja häntä vihattiin ja vähäteltiin – kuten täälläkin ammattiliittojen, opposition ja vasemmiston piirissä. Nytkin muutamat nuoret ja myös entiset aktivistit todistivat, että oikeastaan hän tuhosi maan. Mursi lakot, nujersi ammattiliitot ja aloitti rajun yksityistämisen. Edelleen kansaa jyrkästi jakava rautarouva. Mutta kukaan ei enää kiistä hänen historiallista vaikutusvaltaansa – ei vähiten kylmän sodan kallistajana lännen voittoon.

Minua tapaus kiinnosti erityisesti senkin vuoksi, että elin Lontoossa lukukauden 1986 juuri Thatcherin vallan huippuaikoina. Seurasin silloin tiiviisti maan politiikkaa, joka poikkesi niin jyrkästi Suomen untelosta konsensuksesta. Tukka pystyssä sai katsella suoria väittelyitä parolamentista ja muualta, niitä ei silloin vielä meillä televisioitu eikä olisi ollut aihettakaan. Thatcher oli aina esiintymisissään ylivoimainen, tehokas, hyökkäävä, ironinen ja myös hauska, yksityisesti lempeän oloinen. Kova täti kertakaikkiaan.

Päivän kruunasi loppuillasta puolentoista tunnin dokumentti Maggien elämästä ja toiminnasta, erinomaisesti tehty. Tulihan lähihistorian kertausta kerrakseen. Ja seremonialliset hautajaiset vielä edessä…

Nyt aamulla kun avasin BBC:n kului kolme sekuntia ennen kuin tuttu nimi kajahti ja muistelmat jatkuivat. Britit ottavat kaiken kirjaimellisesti irti maineikkaasta menneisyydestään. Joka sitä ennen oli kaikkea muuta kuin maineikasta, on toistettu monta kertaa kuinka polvillaan maa oli 1970-luvulla ennen rautarouvan ilmaantumista johtoon. Varmaan tulee vielä lisää tarkentavaa tietoa. Odotellaan.