Kun oli asioita kaupungilla, poikkesin Marian sairaalaan verikokeeseen ja paluumatkalla tutkimme Marjan kanssa Hietalahden uusittua kauppahallia. Tyylikäs, aisteja virvoittava paikka! Nautimme bouillabaissea ja lammaskaalia, katsastimme liikkeitä ja päätimme uudistaa käyntejä silloin tällöin; suositeltava halli, meidän rööperiläisten uusi helmi.

Matti Klingen muistelmat ovat olleet jo jonkin aikaa ”työn alla” käyttääkseni tekijän omaa ilmaisua. Hiljakseen sitä on luettava, turha kiirehtiä. Olen selvittänyt Norssin kauden, joka tarjoaa paljon mielenkiintoista. Yllättävänkin monia yhteisiä opettajia meillä on ollut, vaikka kuulun yhdeksän vuotta nuorempaan ikäluokkaan: Nukari opetti meitäkin kovin ottein alaluokilla, Visapää oli luokanvalvojamme lukiossa, Pipinen opetti saksaa, Santtu Sorainen ikimuistoisella tyylillään ruotsia, Jokke oli latinan opettajamme (Klinge näkyy etupäässä välttyneen hänen sporadiselta joskin tasokkaalta opetukseltaan), ”sadistinen” Puramo opetti historiaa jne. Rafael Holmström oli alaluokilla rehtorimme. Suuria persoonallisuuksia useimmat, jos eivät aina suuria pedagogeja. Rotta ei onneksi meitä koskaan opettanut! Lisänä kaikki naskalit eli auskultantit, niin joutomiehet kuin kauniit nuoret naiset, joihin rakastuimme.

Luokkatoverimme Harry Halén on kirjoittanut riemukkaat muistonsa kouluajoiltamme (Ei voi nahkaa kylliksi varoittaa), joita Klinge ahkerasti siteeraa. Luokkamme nousee muutenkin esiin Klingen seikkaperäisessä tarkastelussa, luokkamme tohtorit mainitaan: Halén (h.c.), Helkama, Kaimio, Rajala, lisäksi ainakin Tuovinen, Simojoki ja Qvarnberg kuuluvat joukkoon. Klinge livauttaa mukaan rinnakkaisluokalta vielä Eero Huovisenkin. Kovaa porukkaa olimme.

Klingen kirjalliset elämykset ovat antoisaa seurattavaa, samoin kuvaukset koulumiljööstä ja tovereista, vaikka Anto Leikolasta ja Pentti Saarikoskesta oli lupa odottaa läheisempiäkin luonnehdintoja. Kova luokka oli Klingelläkin, Nukarin mielestä paras hänen opettamistaan. Meitäkin pidettiin lahjakkaina, joskin kurittomina. Aina kertyy älyllisiä tihentymiä jollekin luokalle. Ylipäänsä Norssin opetusmenetelmät ja ulkoiset puitteet olivat vanhakantaisia ja koleahkoja, mutta se jokin muu, sisäinen henki, monesti sitäkin innostavampaa.