Lähdin aamusta Kyröön ja ehdin hyvin puolilta päivin Töllinmäen talkoisiin, missä oli toistakymmentä henkeä ja erinomainen tarjoilu: sihteerikkö Johanna toi kahvia ja voileipiä ja Vilja Jeren tekemää suppilovahverokeittoa. Hieno tunnelma, siivottiin, haravoitiin ja saatiin paljon aikaan, ideoitakin syntyi juhlavuoden varalle.

Loppupäivä olikin keskityttävä lätkään. Venäjä peittosi niin suvereenisti Suomen, ettei jäänyt mitään seliteltävää. Vanha punakone tuntui nousseen haudasta, niin tarkkaa ja ihailtavaa oli veli venäläisen peli. Kuumentunut läktähype sai kenties tervetullutta viilennystä.

Suuresti ilahduimme Slovakian hienosta voitosta illalla, lähinnä sen vuoksi, että pelaajien oma riemu oli niin tarttuvaa. Kisojen suuri yllättäjä! Tuleepa kiinnostava finaali huomenna. Entä kuinka leijonat jaksavat terästyä pronssipeliin tsekkejä vastaan?

Futistakin vähän jaksettiin saunan päälle silmäillä, mutta tasaista tahkoamista oli, kesken oli jätettävä. Sitten aamulla kuultiinkin, että Chelsea voitti peräti jännän rankkarikisan jälkeen. Olisihan se ollut nähtävyys, mutta sänky kutsui.