Lennähdin aamulla Brysseliin, ja siellä lentokentän loputtomia käytäviä painellessani ja satojen metrien taksijonossa seistessäni ajattelin, että en kyllä suinsurminkaan tekisi tätä joka viikko. Mutta monet ihan vapaaehtoisesti pyrkivät näihin matkahommiin jopa viideksi vuodeksi!

Pääsin taksiin ja kevyesti Eurooppa-koulun portille, missä äidinkielen opettaja Jouko Isometsä oli vastassa ja sukelsimme suuren koulun sokkeloihin. Pidin kolme oppituntia Ahosta, tulenkantajista, dekkareista, Waltarista ja uudemmasta kirjallisuudesta. Paasilinnasta ja Huovisestakin puhuttiin. Sat sapienti. Virkkuina kuuntelivat lukiolaiset ja yläasteen kootut oppilaat auditoriossa. Hajanaiselta ja sirpaleiselta vaikutti tämä laitos, mutta kuri oli hyvä ja systeemiä pyöritettiin ilmeisen tehokkaasti noin kymmenellä kielellä.

Bussilla ja metrolla löysin hotelli Standtonin helposti Central Stationin vierestä ja kuljeskelin vähän kaupungilla. Ihailin lennokkaita veistoksia ja Grand Placen huikaisevaa komeutta. Illalla Jouko nouti minut hyvään kalaravintolaan mainiolle illalliselle, mihin osallistui kolme naisopettajaa, fiksuja tietysti. Taitavat viihtyä siellä Rysälässä ja tehdä merkittävää opetustyötä, jota pieneltä osaltani yritin virkistää. Yksi oppituntiani seurannut sanoi, että puhettani olisi kuunnellut vaikka kuinka kauan. Kohteliaisuus?