Maimu Bergin eläkkeellelähtöjuhla Tallinnan kirjailijatalossa, mustakattoisessa salissa. Miksi olen paikalla? No siksi että kutsuttiin, ja toiseksi siksi että olemme syntyneet samana päivänä samana vuonna Maimun kanssa. Tunnemme sielujen sympatiaa. Sitä paitsi hän hoiti monet tilaisuudet, joissa kävin vuosien varrella puhumassa Suomen instituutissa.

Onpa Tallinna taas nopeasti muuttunut! Ihmeellisiä pilvenpiirtäjiä ja lasitaloja nousee kuin sieniä sateella. Samaten kivoja pittoreskeja krouveja ja kuppiloita. Turisteja tavattomasti. Eloisa kylä, ei tuntisi samaksi, jossa vierailin ensimmäisen kerran 1968. Paitsi vanha kaupunki säilyy, onneksi.

Maimulle pidettiin puheita, Tuula-Liina Varis ja Juhani Salokannel suomalaisten puolesta (V.Merta ja Kiveä käsiteltiin kovasti), sitten oli henkilökohtaisempia virolaisten esityksiä. Piret Saluri sanoi heti tullessa, että tämä on symposiumi, täytyy juoda paljon viiniä. No teimme kai parhaamme. Kunto säilyi silti. Jouko Vanhasta oli hauska tavata pitkästä aikaa, poika on muuttanut Tallinnaan. Ja olihan muita, ex-exellensin ja rouva Kalelan pöydässä sain kunnian istua. Muistettiin Waltari-seminaaria, joka oli edellinen tilaisuus tässä salissa.

Ulkona lempeä kevätilta. Hotelli My City nurkan takana Vana Postilla. Lupasin Maimulle vielä illallisen, kun lahjaideani meni sattuneesta syystä pommiin. Hän on kaunis ja terävä kirjailija, kulttuuridaami. Palaamme.