Jaska Tahkolahden hautajaiset Karstulassa, kerrassaan persoonallinen tilaisuus. Kirkossa soi tietysti jazz ja Karstulan Mieslaulajat esiintyivät, Jaskahan kohosi juuri ennen kuolemaansa tämän pumpun puheenjohtajaksi. Suuri tappio hyvälle kuorolle että kausi jäi näin lyhyeksi.

Kirkkoherra piti lämpimän siunauksen ja sitten jatkettiin muistotilaisuudessa seurakuntasalissa. Yrjö Qv Qvarnberg tuli ansiokkaasti tuomaan tervehdyksensä Norssin luokkatovereilta. Marjaa tilaisuus liikutti kovasti, olivathan Jaska ja Pirjo juuri viime kesänä vielä Hämeenkyrössä rapuja syömässä ja saunomassa eikä mitään aavistusta, että miehen lähtö oli niin lähellä. Jaskaa muisteltiin moni tavoin, melko leikkisästikin, ja näyttääkin siltä että hautajaiset ovat meillä muuttamassa luonnettaan tai sitten tämä oli omaperäinen poikkeus tavallisesta kaavasta. Itse muistelin yhteisiä koulumatkojamme 50-luvulla ja kovia kolmiotteluita Elstussa, missä Jaska ja Jorma Baby Kaimio muodostivat toisen joukkueen ja me Teskin (Jaskan pikkuveljen Teemun) kanssa yleensä päihitimme heidät. Se olikin Jaskan urheilu-uran huippuaikaa, sen jälkeen kuulemma ohjelmallisesti vältteli liikuntaa. Kari Mänty kertoi hauskasti dokumenttien avulla Jaskan lehtimiesvaiheista mm. Lontoossa. Perheystävät esittelivät yhtä ja toista riemukasta menneiltä vuosilta. Kuorolaisten esittämä ”Kaikessa soi blues” oli tilaisuuden huippunumero.

Peijaiset jatkuivat ravintola Nätti-Jussissa illalla, missä meno yltyi suorastaan riehakkaaksi, jopa siinä määrin, että naisten pakottamana suoritin debyyttini karaoke-laulajana. Tästä taidankin saada uuden potkun esiintyväksi laulutaiteilijaksi. Uskon että Jaska arvosti näinkin hilpeitä hautajaisia. Kepeät mullat ja hyvät svengit siellä yläilmojen jazz-klubeissa!