Naisten päivää vietän edelleen arkistossa, sitten Kaupunginteatterissa. Upea ilma kävellä aamulla Kaivarin rantoja Kruununhakaan. Lounaalla vaihteeksi Zinnkellerissä, vorschmackia.

Illalla kerroin Sylvin ja Anitan synnystä seniorien ryhmälle ja sitten pudottauduinkin katsomaan Kuninkaan puheen ennakkoa suurella näyttämöllä. Sitä ei kai ole sopivaa vielä arvioida, mutta laadukas esitys näyttää olevan tekeillä. Ei paljon eroa tarinassa hienoon elokuvaan nähden, ehkä puheopettajasta (Pertti Sveholm) on tulossa vähän ronskimpi, karkeampikin hahmo kuin elokuvan leppoisan herkkävireinen asenteiden riisuja. Meillä eivät nämä yhteiskuntaluokkien erot ole niin selkäytimessä kuin briteillä. Myös Walesin prinssi, eroava kuningas (Ilkka Forss) kuvataan ivallisemmaksi, ylimielisemmäksi tyypiksi kuin pehmeä perinteinen käsitys on. Änkyttävänä kuninkaana Carl-Kristian Rundman tekee suurta roolityötä. Varma ohjaus on Kari Heiskasen.

Näyttelijät valittavat vähän Sylvin ja Anitan pitkiä esitystaukoja, katsojat puolestaan sitä että lippuja ei saa. Huhtikuussa on paljon esityksiä, ja ne jatkuvat kuulemma jo elokuussa.