Juhani Ahon juhlapäivä ja kaksoistornien muistopäivä, päivä täynnä latausta.

Miten ihmeellisen kesähelteen Aho auringon palvojana meille hellitti! Aamulla kävelimme Kaivarissa ja joimme kymmenkahvit Ursulassa, aivan satumainen tunnelma. Jussin patsasta tervehdimme, ei näkynyt kukkia Ahon seuralta, mutta pian paikalle tulikin Marjatta Ormio, Kalle Brofeldtin jälkeläinen, tuomaan suuren keltaisen krysanteemin sukulaissedän jalustalle.

Valmistauduimme sitten Ahon pääjuhlaan. Menomatkalla poikkesimme Aholaan: kauniisti lehditetty museo, pylväätkin koristeltu, bussi Ylä-Savosta, ihmisiä pihamaalla, opas pitkässä mekossaan vastassa. Juhlavaa tosiaan.

Pääjuhla Järvenpää-talossa, Juhani Ahon nimikkosali tuli täpötäyteen parveketta myöten. Kulttuurijohtaja Kalle Jämsen avasi tilaisuuden, Järvenpään Mieslaulajat kajautti todella komeasti Kiven, Erkon ja Leinon teksteihin sävellettyjä lauluja, ja sitten ryhdyttiin paneeliin. Minulla puheenjohtajana oli onni saada hyvät keskustelijat mukaan: Tuula Uusi-Hallila, Mikael Pentikäinen ja Tommi Melender. Kolmikko edusti Ahon eri toiminnan aloja monitahoisesti, joten keskustelustakin tuli liikkuva. Tarjosin kolmea tasoa: Ahon käyttöön ottamat julkaisukanavat ja välineet suhteessa nykypäivän innovaatioihin, nostalgia contra uudet keksinnöt sekä Ahon sovitteleva, rauhantahtoinen katsomus vaikkapa kaksoistornien varjossa