Katseltu vähän mitä muut kirjoittavat näistä teattereista.

Jussi Suvanto (Al) ja Lauri Meri (HS) ovat jokseenkin yhtä positiivisella mielellä Pyynikin Rauta-ajasta. Kriitikkojen suosikiksi sitä olisi voinut ennustaakin, tuskin yleisön. Kumpikin sulattaa helposti tulkinnan ylimääräisen koukun, suoran siirtymän Haavikon omaan elämään. En minäkään sitä pahana pitänyt, mutta turhana. Eleenä se on kaunis hommage Haavikko-vainaalle ja Marja-Liisalle myös. Nuorempi Haavikko olisi vaatinut sen pois, vanhempi heltynyt. Seppo Soini siellä autokentällä lausahti, että jotain voisi jättää katsojan omaan oivallukseen. No tässä riitti kyllä muuten oivallettavaa, vaikka pinta näyttää helpolta. En yleensä innostu vanhojen draamojen siirtelystä nykyaikaan, mutta tämä riski kannatti. Se tehtiin kyllin sumeilematta, aivan hottonaan.

Katariina Fleming kirjoittaa myös muutaman kriittisen kommentin Ilmajoen Taipaleenjokeen Ylöjärven Uutisissa. Ehkä se Kirstin Lady Domina -asu on vähän outo, olen samaa mieltä. Jatkosodan saksalaistunnelmiin se jo voisi sopia. Kikan nuhjuinen elämä Helsingissä talvisodan aikana oli kaukana tällaisesta glamourista, mutta kysehän voikin olla Jylhän sodan sokaisemista mielikuvista. Stalinin farssihahmoa en pitänyt niin hulluna, se on propagandan mukainen ja sotilaiden kuvitelma. Politrukkiin oli vetäisty aika paksulti väriä, mutta tämähän on vain oopperaa, kuten Ilkka Kuusistolla oli tapana lausahtaa.

Ilmajoelle ovat nyt monet tuttavatahot havahtuneet matkaamaan, ja hyvinkin innostuneita kommentteja oopperasta on kajahdellut, kiitos vain. Ja te muut: kolmas kesä on vielä uusi mahdollisuus! Tänään on tämän kesän viimeinen esitys. Sitten Lasse Lehtinen jo teroittaa henkensä kynää Kekkosen elämää käsittelevään oopperaan. Muista nyt Lasse, että ooppera nielee yllättävän niukasti tekstiä… Arvo Salon Vallan miehet (MTV-teatterissa 1985) olisi muuten (noin niinkuin varalla) valmis ooppera tästä aiheesta, kas ettei Tauno äijälä ole sitä huomannut tarjota. Ehkä sen riimillisesti ilotulittava terä on jo ajan saatossa tylsynyt? Lasse oli senkin syntyvaiheissa, jotka silloisena tuottajana tunnen, taustavoimana mukana. Hän päivittäköön kestävän aiheen.

Vieläkin on edessä kesäteatterikeikkoja, mutta nyt pieni hengähdys. Ja hallitusasiaa. Eilisen päivän iloisin uutinen oli Jukka Gustafssonin ponnahdus viimeinkin ministeriksi eikä millekään turhalle paikalle. Kyllä hallitukseen yksi vilpitön idealistikin sopii, joka kaiken lisäksi ymmärtää opetustoimesta ja kulttuurista. Ehkä yliopistoissakin ollaan toiveikkaita, vaikka Jukan meriitit ovatkin siellä ammattikorkeakoulujen puolella. Ansaittu nimitys joka tapauksessa ja Pirkanmaalle hyvinkin tervetullut! Tänään Aamulehti juhlii koko etusivun jalkapallojoukkueen voimin uutta (vielä nimittämätöntä) hallitusta ja sisäsivuilla Jukkaa komein kuvin ja kommentein. Uskomme että hänestä tulee värikäs ja äänekäs ministeri, joka ei piilottele kynttiläänsä minkään veran alle. Voi myös innostua liikaa ja kompastua pelikenkiinsä, katsotaanpa.