Gaddafia ei varmaan kellään tule ikävä, mutta diktaattoreillakin on eroja. Harmillisesti vaiensivat eilen aamutv:ssä sen nuoren egyptiläisen, joka yritti rauhallisesti kertoa mitä Mubarak on saanut aikaan. Kiintoisa vihje hänellä oli siitä, että Mubarak on edelleen Sharm-el-Sheikissä ja pitelee taustalla monia lankoja yhä käsissään. Muut kiivailijat siinä tukkivat tämän verkkaisemman kaverin suun poikkeavine käsityksineen. Egyptissä on aavistelevan hiljaista.
  Koko päivän käyn läpi Ahon Hajamietteitä kapinaviikoilta. Jännittävää, hätkähdyttävää reflektointia punaisesta Helsingistä. Onko niitä kukaan esitellyt ihan kunnolla? Merkintöjen arvo on niiden spontaanissa siistimättömyydessään. Tai ehkä Aho vähän stilisoi, mutta paljon aitoa purkausta hän jätti. Niitä on siteerattu armeliaan pidättyvästi. Moni pöyristyisi vieläkin.
  Näin pitkällä ollaan, Ranskan matka odottelee. Pikkuhiljaa valmistauduttava.