Juha Pentikäisen kokonaan uusittu laitos Marina Takalosta, runonlaulajasta ja näkijästä, julkistettiin yliopiston pienessä juhlasalissa. Komea kirja, puolta laajempi kuin professorin aikaisempi Marina Takalon uskonto 70-luvun alusta. Päivi avasi SKS:n puolesta, oppituolin edustaja lausui sanansa. Tekijän oma esittely persoonallinen ja perusteellinen, ääninauhoin, elävin esityksin ja filminäyttein – onhan kysymyksessä puolen vuosisadan elämäntyö, tutkijalleen läheisen vahvan luovan naisen, Vienan Karjalan pakolaisen monivaiheinen kertomus. ”Hullunrohkea se oli Marinakin”, totesi Juha kun tapasimme aulassa. Pakolainen ylittää jälkensä, voisi siis tästäkin maagisia piirteitä sisältävästä elämäntarinasta sanoa.

Kun olimme heittäneet kuohuviinit kurkkuihimme, tehtävästään vapautunut valtiosihteeri Risto Volanen tarjosi kahvit Fazerilla. Muistelimme vielä maaliskuista talvisodan päättymisen juhlaseminaaria ja puhuimme tulevista, varsinkin Juhani Ahosta, jonka merkityksestä Ristolla oli paljonkin kulttuuripoliittista sanottavaa. Juhlavuosi lähestyy, presidentti näkyy suostuneen suojelijaksi, monia tapahtumia tulossa. Rauhallisesti jatkan omaa tutkimustani ja kirjoitustani Jussin vaiheista. Tarkoitus on klassikkoa tuoreuttaa ja päivittää, katsotaan kuinka onnistuu.

Silmäiltiin televisiosta Francon ajan jälkeen Hullu juttu, olikin nimensä veroinen, onneksi oma osuuteni supistui muutamaan lauseeseen.