Dekkarisymposium yliopistolla. Kun tulee se rikosteema kesällä Sastamalaan, aihe näyttää nousevan kovasti jo vuoden mittaan: on luentoja ja muita Dekkariseuran tapahtumia. Laji on noussut arvoon arvaamattomaan varsinkin Pohjoismaissa. Waltaria vielä aikoinaan kustantaja varoitteli, ettei vakavan kirjailijan kannata tuhlata aikaansa tällaiseen ajanvietteeseen kuten salapoliisiromaanit. Palmuja olisi voinut tulla lisää, jos kannustus olisi ollut toisensuuntaista.

Muutaman kiintoisan esitelmän kuuntelin dekkarikilpailuista, Matti Yrjänä Joensuun 70-luvun tuotannosta ja lajin 2000-luvun murroksesta. Sain sovituksi hyvän puheenjohtajan tulevaan dekkaripaneeliimme Vanhan kirjallisuuden päiville.

Silakkamarkkinoiden viimeisenä päivänä kova tungos, hinnatkin vähän putoamassa. Kävin avajaisissa viime sunnuntaina, kuuntelin Pajusen puheen ja ostin perinteistä suolasilakkaa. Nyt läksiäisiksi koppasin vielä jonkun purkin kotiin viemiseksi. Ikivanha kannatettava tapahtuma, joka tuo reippaan syysilmeen Kauppatorille.

Hitto kun en illalla jaksanut katsoa koko Branaghin Hamletia – arvoteokset pannaan turhan myöhään, tämäkin loppui puoli kahdelta yöllä. Jostain syystä jäänyt aikanaan näkemättä, vaikutti sähköiseltä tulkinnalta, vain lievästi yliforsseeravalta, mutta eniten kiinnosti koko Shaken tekstin mukaan ottaminen lyhentämättömänä. Seurasin oikein foliostani, että joka sana tuli täsmälleen ja oikeassa järjestyksessä. Kerrankin näytelmä, jota ei ollut sovitettu! Hankittava omaan kirjastoon ja katsottava uudelleen paremmalla ajalla.