F.E. Sillanpään 122. syntymäpäivä.

Niinpä laskimme seuran kukat Aamun kanssa haudalle ja menimme kevyelle kasvislounaalle Kehäkukkaan. Tämähän oli kuin ennen vanhaan, jolloin olimme remmissä puheenjohtajana ja sihteerinä – hienoa aikaa, vaikka välillä otettiin railakkaasti yhteen.

Olen palannut Helsingistä, siellä laitettiin Vanhan kirjallisuuden päiviä mallilleen ja jatkoin asiain hoitelua vielä täällä. Pääseminaari ja dekkaristien paneeli alkavat olla kunnossa. Teemahan ensi kesänä on siis Rikos – mitä ajankohtaisin. Uskon että poliittisiakin rikoksia käsitellään.

Lukenut joitain kirjojakin, edelliseen liittyen. Teemu Keskisarjan Vääpeli T:n tapaus on hiuksia nostattava kokoelma suomalaisen terrorismin juurista ja sittenkin melko vähäisistä ilmenemisistä, mutta surkuhupaisia tarinoita riittää. Keskisarja kirjoittaa ytimekkäästi, ilmeikkäästi, hyvin konkreettisesti ja lataa paljon informaatiota jokaiseen lauseeseen, lukemista ei kannata jouduttaa. Kerättävä hänen muitakin teoksiaan.

Toinen aiheeseen liittyvä on Reijo Mäen uusin, Kolmijalkainen mies. Entiseen tapaan letkeä, hyvin kulkeva dekkari, erityisenä näkökulmana Unio Mysticasta ansiokkaasti siepattu sivuteema: novellikirjailija Luusalmen sekoaminen waltarilaisiin ideoihinsa, siitähän koko opuksen nimi ja pääjohtolankakin. Hauskasti Mäki tämän punoo muuten seksiä ja pornoa tihkuvaan tarinaansa. Mäki on meillä viimeinen dekkaristi, jonka päähenkilö on todella detective.

Kaupallista seksiä, pornoa, ihmiskauppaa käsittelee nykyisin kirja kuin kirja, näköjään myös Mattiyrjänä Joensuun uutuus ja Anja Snellmanin kirjat, vain muutaman muistaakseni. Aivan muuta on Carol Shieldsin ihastuttava satiiri kirjallisuudentutkimuksesta ja elämäkertain kirjoittelusta, tämä Kaiken keskellä Mary Swann, jota luen niin nautiskellen että se on vieläkin kesken.

Täällä maalla satelee, pimeys lankeaa nopeasti. Terapiassa-istunnot loppuivat tv:ssä, mutta Ihmisten puolue ilahduttaa uusintoinakin. Molemmissa muuten sama harvinainen ansio: ihmiset puhuvat kuin he todella puhuisivat spontaanisti, oikeasti, omasta aloitteestaan. Ei tule mieleen, että he ovatkin näyttelijöitä, varsinkaan nuo tuntemattomammat terapiassaan.